Matkailun ympäristövaikutukset ovat usein paikallisia ja näkyvät vasta vuosien tai jopa vuosikymmenten päästä. Millaisia jälkiä matkailijat ympäristöönsä jättävät ja mitä niiden vähentämiseksi on mahdollista tehdä?
Teksti: Saana Jaakkola ja Arna Grym
Kansikuva: Pixabay
Ekologisesti kestävä matkailu on matkailua, joka ei aiheuta negatiivisia vaikutuksia luontoon, ympäristöön tai maisemaan. Haittavaikutusten karttamisen ohessa vastuullinen ja ympäristöään kunnioittava matkailija pyrkii valinnoillaan vahvistamaan matkailun myönteisiä vaikutuksia.
Näin tiivistää Kaarina Tervo-Kankare, Oulun yliopiston matkailumaantieteen tutkijatohtori, joka on erikoistunut matkailun ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin. Ilmastonmuutoksen ja matkailun välistä suhdetta hän on tutkinut yli 15 vuoden ajan.
Poissa silmistä, poissa mielestä
Ilmastonmuutos on globaali, koko maailmaa koskettava kriisi, jota matkailun aiheuttamat päästöt muiden toimialojen tavoin kiihdyttävät. Tervo-Kankare muistuttaa, että useimmiten matkailun ympäristövaikutukset kohdistuvat kuitenkin suoraan siihen alueeseen, jossa matkailu tapahtuu.
Kohteessa kerran vieraileva matkailija ei koskaan todista omin silmin seurauksia, joiden syntymiseen on osallistunut. Hän ei näe luonnonvarojen loppuvan tai paikallisten kasvilajien kuolevan sukupuuttoon matkailijoiden mukana levinneiden vieraslajien vuoksi. Vaikka matkailu on vain osasyy luonnon monimuotoisuuden katoamiseen, on se ilmastonmuutoksen ohessa aikamme vakavimpia ympäristöuhkia.
Ekologinen kestävyys voi tuntua abstraktilta ja kaukaiselta asialta. Meidän on hyvin vaikea keskittää huomiomme ja tunnistaa osallisuutemme muutokseen, jota emme voi nähdä tai koskettaa. Tunteet kyllä heräävät pintaan, kun näemme hallitsemattomana roihuavan metsäpalon, luonnosta löytyvän roskavuoren tai ihmisen ampuman leijonan.
Matkailija voi valita, ympäristö ei
Matkailulla on myös välittömiä ympäristövaikutuksia, jotka syntyvät ja näkyvät tapahtumahetkellä. Roskien heittäminen luontoon tai kasvillisuuden tallaantuminen merkittyjen reittien ulkopuolella kulkiessa ovat seurauksia, joihin me matkailijat voimme vaikuttaa konkreettisilla teoilla ja omalla käyttäytymisellämme.
Lue ja testaa: kuinka hyvin tunnet retkietiketin? Luonto on avoin kaikille, mutta se tuo mukanaan vastuuta – luontoharrastajien määrän kasvaessa vastuullinen retkeily on tärkeämpää kuin koskaan
Matkailijan vastuuta ympäristön hyvinvoinnista ei voi vähätellä, mutta muutoksista suurimmat kytkeytyvät matkailun voimakkaaseen kasvuun, eivät yksittäisen ihmisen tekoihin tai valintoihin.
Yhteistä kummallekin on ympäristön puolustuskyvyttömyys ihmisen toimia vastaan.
Matkailu muuttaa maisemaa
Matkailu kohdistuu usein alueille, joissa luonto on jo valmiiksi haurasta ja altis ulkoisille vaikutuksille. Kasvava matkailu näkyy väistämättä ympäristössä, maisemassa ja maankäytössä.
Aiemmin rauhalliset luonnonrannat täyttyvät hotelleista, lentokenttien rakentaminen vaatii valtavasti maa-alaa, tihenevä tieverkosto tuhoaa tieltään paikallista luontoa ja liikenteen kasvu lisää merkittävästi ilmansaasteiden ja päästöjen määrää maalla, merellä ja ilmassa.
”Matkailun vaatimat toiminnot kuluttavat runsaasti resursseja ja luonnonvaroja paikoissa, joissa niistä voi olla jo valmiiksi pulaa.”
– Kaarina Tervo-Kankare
Kärsijän roolissa ihmiset ja eläimet
Turistimäärien myötä moninkertaistuvat myös jätemäärät kohteissa, joissa niiden käsittely ei ole mahdollista. Jätteet ajatuvat luontoon ja muuttavat maailman meriä kaatopaikoiksi. Lukuisten lajien elintila vähenee, eläimet tukehtuvat muoviroskaan eikä roskien täyttämällä rannalla loikoilu ole matkailijallekaan mieluisa kokemus. Kalojen ja muiden merenelävien nielemä mikromuovi päätyy ruoka-annosten välityksellä ihmisten elimistöihin.
Suomen eläinsuojeluyhdistyksen mukaan yli puoli miljoonaa villieläintä kärsii turismista joka vuosi. Emoiltaan liian aikaisin viedyt poikaset käyvät läpi julman koulutuksen ja elävät elämänsä vankeudessa päätyäkseen epäeettisten turistiaktiviteettien vetonauloiksi. Matkailusta aiheutuvat melu- ja valosaasteet häiritsevät sekä eläinten että ihmisten elämää, ja kuten koronaviruspandemia keväällä 2020 todisti, matkailu vauhdittaa myös tartuntatautien nopeaa ja maailmanlaajuista leviämistä.
Pula luonnonvaroista yleistyy
Osa matkailun ympäristövaikutuksista konkretisoituu vasta vuosien tai jopa vuosikymmenten päästä. Se ei tarkoita, että niitä pitäisi väheksyä.
– Matkailun vaatimat toiminnot kuluttavat runsaasti resursseja ja luonnonvaroja paikoissa, joissa niistä voi olla jo valmiiksi pulaa, Tervo-Kankare sanoo.
Harva matkailija ajattelee hotellia varatessaan paljonko suuret uima-altaat tai silmänkantamattomiin jatkuvat golfkentät tuhlaavat vettä ja energiaa. Ei, vaikka suomalaistenkin suosimien kohteiden, kuten Etelä-Espanjan, aavikoitumisesta on uutisoitu yli 15 vuoden ajan.
Matkailu ei yksin aiheuta luonnonvarojen loppuunkulumista, mutta toimet ongelman estämiseksi ovat tarpeen. Luonnonvarojen loppuminen ajaa ihmisiä pysyvästi kodeistaan sekä aiheuttaa vakavia konflikteja ja poliittisia levottomuuksia.
Muuttuva ilmasto muuttaa matkailua
Tervo-Kankareen mukaan ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan monin eri tavoin matkailutottumuksiimme: miten valitsemme matkakohteemme, miten sinne matkustamme, millaisiin aktiviteetteihin matkalla osallistumme ja millaisia elämyksiä matkailijoille on ylipäätään kohteessa tarjolla. Lappi ei houkuttele laskettelijoita ilman lunta, eivätkä harmaat koralliriutat kutsu sukellukselle.
Ilmastonmuutoksen seurauksena yleistyvät sään ääri-ilmiöt ja merenpinnan nousu uhkaavat monien kohteiden olemassaoloa. Tunnetuin esimerkki lienee Intian valtameressä sijaitseva saarivaltio Malediivit, jota uhkaavat mereen vajoamisen lisäksi muun muassa voimistuvat myrskyt, meriveden saastuttamat vesivarastot sekä elinkeinojen vaarantuminen, kuten maatalouden ja kalastuksen hankaloituminen.
Lentopäästöt hallitsevat ilmastonmuutokseen liittyvää keskustelua, mutta matkailun päästöjä kasvattavat myös muu liikenne, majoitus- ja elämyspalvelut sekä ruuan, juoman ja muiden kulutustuotteiden tuottaminen.
Tutkimusjulkaisu Nature Climate Changen vuonna 2018 julkaisema tutkimus The carbon footprint of global tourism havaitsi, että matkailualan globaali hiilijalanjälki on neljä kertaa arvioitua suurempi ja kattaa noin 8 prosenttia globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä.
Ilmastopakolaisuus koskettaa ihmis- ja eläinkuntaa
Maailmanpankin vuonna 2018 julkaiseman raportin mukaan muuttuva ilmasto ajaa 140 miljoonaa ihmistä kodeistaan vuoteen 2050 mennessä. Ilmastonmuutos muuttaa myös suomalaista luontoa ja sen asukkaita.
Olemme jo saaneet esimakua Etelä-Suomen katoavista talvista sekä lisääntyvistä myrskyistä ja tulvista. WWF kertoo, että ilmastonmuutoksen seurauksena Suomeen ovat omin avuin levittäytyneet jo esimerkiksi villisika ja sakaali, kun taas monien pohjoisten lajien, kuten hiiripöllön tai riekon, elinalueet siirtyvät yhä pohjoisemmaksi. Lumettomat talvet uhmaavat jo ennestään uhanalaista saimaannorppaa, kun suojaisan pesän sijaan kuutit syntyvät paljaalle jäälle ja joutuvat yhä useammin petojen saaliiksi.
Lentämisen mukavuus vaakalaudalla
Maailmaa rakastavan matkailijan olisi syytä ottaa ilmastonmuutos tosissaan. Kohteiden katoaminen ja muuttuminen vaikuttavat siihen, missä matkailu on tulevaisuudessa mahdollista, mutta ilmaston lämpenemisellä on suoria vaikutuksia myös lentomatkailuun.
Futuristi Elina Hiltusen laatima Matkailun tulevaisuus -raportti (2019) mainitsee ilmakehän virtausten muutoksista johtuvan turbulenssin lisääntymisen sekä ennätyshelteet, jotka tekevät kiitoradoista liian kuumia nousuun ja laskeutumiseen. Lähitulevaisuudessa selviää, millaisia vaikutuksia ja pysyviä muutoksia koronaviruspandemia jättää lentomatkailuun ja lentämisen mukavuuteen.
Matkailu ympäristönsuojelun edistäjänä
Uutiset ympäristön tilasta saattavat tuntua musertavilta, mutta epätoivoon ei kannata vaipua. Tervo-Kankare muistuttaa, että matkailulla on myös positiivisia ympäristövaikutuksia.
– Matkailijoiden mielenkiinto tiettyä aluetta tai luontokohdetta kohtaan voi herättää paikallisten asukkaiden arvostuksen. Kohteita aletaan suojella ja niiden tilaa seurata, jolloin myös tietoisuus matkailun ympäristövaikutuksista lisääntyy.
”Kysyntä ohjaa matkailua. Jos kaikki ajattelisivat samalla tavalla, matkailijoiden vaikutusmahdollisuudet olisivat valtavat.”
Kaarina Tervo-Kankare
Matkailu voi kannustaa kohteiden suojelun lisäksi eläinten suojeluun.
– Esimerkiksi Afrikassa ylläpidetään isoja alueita lajien säilymiseksi ja suojelemiseksi, sillä jatkuva safarimatkailu tuo enemmän tuloja kuin eläimen ampumisesta saatu kertatuotto. Parhaassa tapauksessa paikalliset oppivat arvostamaan eläimiään, kun näkevät, kuinka haltioissaan matkailijat niistä ovat.
Alan tutkijoiden mukaan kasvavat matkailijamäärät voivat myös mahdollistaa kierrätyksen kohteissa, joissa sitä ei ole aiemmin tehty. Jätemäärien kasvaminen kuuluu lähtökohtaisesti matkailun negatiivisiin vaikutuksiin, mutta turismi voi luoda jätteiden käsittelylle edellytykset, kun tieto lisääntyy ja jätemäärien kasvu tekee kierrätyksestä kannattavaa.
Lue lisää aiheesta: Elämän muuttava matka – vapaaehtoistyössä koko muu maailma jää hetkessä taakse
Haasteina tiedon puute ja piittaamattomuus
Matkailun ympäristövaikutukset koskettavat läheisesti meitä kaikkia niin Suomessa kuin ulkomailla matkustaessa. Miksi meidän on niin helppo sivuuttaa valintojemme seuraukset?
Tervo-Kankareen mukaan suurimpia syitä ovat tietämättömyys ja piittaamattomuus. Vaarallisinta on näiden yhdistelmä.
– Tutkimukset osoittavat, että me haluamme lomalla irtioton arjen toiminnoista. Jos kotona liikumme mahdollisimman päästöttömästi, olemme tarkkoja veden- ja energiankulutuksen kanssa ja kierrätämme jätteemme, lomalla otamme lomaa myös näistä rutiineista.
Lapin-lomalla voi tuntua houkuttelevalta pitää saunaa päällä lähes ympäri vuorokauden, jotta löylyissä voisi piipahtaa milloin tahansa, vaikka kotona emme tekisi niin missään olosuhteissa. Majoitusyritys voi olla ekologisen kestävyyden malliesimerkki, mutta sen vaikutusmahdollisuudet asiakkaiden käyttäytymiseen ovat vähäiset.
Vaikka haluaisimme tehdä lomamatkalla ekologisesti kestäviä valintoja, se voi olla vieraassa ympäristössä vaikeaa.
– Huomaan sen itsekin, kun käyn sukuloimassa Espanjassa. Haluaisin kierrättää jätteeni oikeaoppisesti myös matkoilla, mutta Espanjan kierrätysjärjestelmä poikkeaa paljon suomalaisesta enkä osaa aina toimia oikein, vaikka haluaisin. Tiedonsaanti voi vieraassa maassa olla hyvin hankalaa eikä se, mikä on oikein kotona, ole välttämättä oikea tapa toimia kohteessa, Tervo-Kankare huomauttaa.
Matkailija, valinnoillasi ON väliä
Matkailun ympäristöhaasteet saattavat tuntua liian isoilta voitettaviksi, mutta ovatko ne? Miten me matkailijat voisimme omilla lomamatkoillamme vaikuttaa, ja onko yksittäisen matkailijan valinnoilla lopulta väliä?
Tervo-Kankareen kanta on selvä.
– Kysyntä ohjaa matkailua. Jos kaikki ajattelisivat samalla tavalla, matkailijoiden vaikutusmahdollisuudet olisivat valtavat. Valitettavasti me emme kaikki ajattele samoin.
MAINOSYHTEISTYÖ
Asiakaspalautteella on voimaa
Tervo-Kankare muistuttaa, että matkailijalla on aina mahdollisuus vaatia ja kyseenalaistaa. Jos kohteessa ei ole kierrätystä, voi matkailija antaa asiasta palautetta. Kerro, ettet halua matkustaa kohteeseen, jossa jätteiden lajittelusta ei huolehdita, vaan valitset mieluummin kilpailevan ja ekologisesti kestävämmän vaihtoehdon. Samoin kannattaa toimia, jos kohde suosittelee eettisesti kyseenalaisia eläinaktiviteetteja tai herkille luontoalueille suuntautuvia moottoriajoneuvosafareja.
Vastuullisemman valinnan tekeminen kaikessa hiljaisuudessa ei muuta mitään.
– Mitä enemmän ja parempaa matkailijat vaativat, sen parempi. Vaikka välillä ajatus yksilön voimattomuudesta voi turhauttaa, kannattaa epäkohdista aina huomauttaa.
Valinnoistasi viestimällä autat muita
Ekologisesti kestävien valintojen tekeminen alkaa jo suunnitteluvaiheessa päättämällä millaiseen kohteeseen me matkustamme, miten me sinne matkustamme, missä me matkan aikana majoitumme, mitä siellä syömme ja millaisiin aktiviteetteihin osallistumme. Näistä valinnoista kertominen ja esimerkkinä toimiminen omalle lähipiirille, sosiaalisessa mediassa, julkisissa palautteissa ja keskustelufoorumeilla auttaa lisäämään matkailijoiden tietoisuutta ja kannustaa heitä pohtimaan omia valintojaan.
Hyviä valintoja tehdäkseen matkailijalla on oltava tietoa, mutta luotettavan tiedon etsiminen voi osoittautua tuskallisen hankalaksi. Vastuullisuudesta viestivät asiat voivat olla piilossa monen klikkauksen takana, jos niitä on yrityksen verkkosivuilla mainittu ollenkaan.
– Helpoin tapa on kysyä matkanjärjestäjältä tai suoraan kohteesta. Jos kysymykseen ei saa vastausta, kannattaa huolestua. Toisaalta tarjottuun tietoon ei aina voi sokeasti luottaa vaan sitä pitää myös kyseenalaistaa, Tervo-Kankare ohjeistaa.
Hän toivoo, että koronaviruksen jälkeisessä maailmassa tieto löytyy helpommin.
– Ihmisten tietoisuus ja kiinnostus erityisesti turvallisuutta mutta toivon mukaan myös ekologisesti kestäviä valintoja kohtaan kasvavat koronaviruksen myötä. Silloin matkailualan yritysten on vastattava asiakkaiden tarpeisiin ja viestittävä entistä paremmin.
Vastuullisen matkailijan vinkit ympäristöystävällisempiin valintoihin
Ennen matkaa:
Perehdy majoitusvaihtoehtoihin ja kiinnitä huomiota ympäristöystävällisyyteen. Onko kohteella ympäristömerkki ja viestiikö se ympäristöarvoistaan? Muista, että isot uima-altaat ja golfkentät tuhlaavat paljon vettä ja energiaa.
Valitse mahdollisimman vähäpäästöinen liikenneväline ja mieti, onko aina matkustettava mahdollisimman kauas. Jos lennät, suosi suoria lentoja ja pakkaa kevyesti.
Matkan aikana:
Käytä kohteessa luonnonvaroja säästeliäästi ja noudata kohteen ohjeita: älä roskaa, vahingoita luontoa tai kulje merkittyjen reittien ulkopuolella.
Älä tue epäeettistä eläinturismia tai luontoa vahingoittavia aktiviteetteja.
Matkan jälkeen:
Kerro kokemuksistasi – sekä hyvistä että huonoista – omalle lähipiirille ja muille matkailijoille esimerkiksi sosiaalisen median tai matkailufoorumien kautta. Kerro vastuullisista valinnoistasi ja niiden merkityksestä. Älä kannusta muita huonolla esimerkillä huonoihin valintoihin.
Kompensoi matkasi päästöt. Muista, ettei kompensointi saa tehtyä tekemättömäksi.
Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö JOKES on tukenut tämän artikkelin tuottamista apurahalla. Kiitos tuesta.
