Onko suomalaisten lentopäästöillä lopulta merkitystä, asuuhan Kiinassa yli 260-kertainen määrä ihmisiä pieneen Suomeen verrattuna? Tutkimukset tarjoavat vastauksia myös suomalaisten suosimaan argumenttiin.
Teksti: Saana Jaakkola
Kansikuva: Pixabay
Poikkeuksellisen vuoden päättyessä kuluneista kuukausista yritetään löytää mahdollisimman paljon hyviä puolia. Päästöjen – ja erityisesti lentoliikenteen päästöjen – merkittävä väheneminen on niistä yksi.
Tutkimusjulkaisu Naturen lokakuussa julkaiseman arvion mukaan maailmanlaajuisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt laskivat 46,7 prosenttia tammi- ja heinäkuun välillä vuoteen 2019 verrattuna.
Onko muutos lupaus paremmasta vai onko lentopäästöjen väheneminen pelkkää silmänlumetta?
Päästövähennykset jäävät pysyviksi vain, jos lentäminen vähenee pysyvästi
Kansainvälisen ilmakuljetusliiton IATA:n (International Air Transport Association) mukaan maailmanlaajuinen lentoliikenne on kuluneen vuosikymmenen aikana kasvanut keskimäärin 5,5 prosentin vuosivauhtia.
Trendin odotetaan jatkuvan myös pandemian jälkeen: IATA arvioi lentomatkojen määrän kaksinkertaistuvan vuoteen 2039 mennessä koronakriisistä huolimatta.
Lentoliikenteen kasvu tarkoittaa myös alan kasvihuonepäästöjen kasvua. Lentoalan tekninen kehitys ja kompensaatiokeinot eivät pysy lentomatkustamisen kasvun vauhdissa.
Kaupallinen lentoliikenne kasvaa lähes neljä kertaa nopeammin kuin lentoalan polttoainetehokkuus kehittyy.
Lähde: ICCT
Kasvuarvioon uskoo myös Manchesterin yliopiston professori David Lee, joka totesi New Scientist -tiedejulkaisun syyskuisessa haastattelussa, ettei koronapandemialla ole juurikaan vaikutusta lentoliikenteen ilmastovaikutuksiin pitkällä tähtäimellä.
Lee on mukana kansainvälisessä tutkimusryhmässä, joka analysoi lentoliikenteen kokonaisvaltaista vaikutusta ihmisen aiheuttamaan ilmaston lämpenemiseen.
Lentoliikenteen ilmastovaikutukset vihdoin vertailukelpoisia
Tutkimus on poikkeuksellinen, sillä pelkkien hiilidioksidipäästöjen sijaan tutkijaryhmä selvittää lentämisen vaikutusta ilmastoon kaikki osatekijät huomioiden. Vaikka vastaavia selvityksiä lentoliikenteen päästöjen kokonaisvaikutusten arvioimiseksi on tehty ennenkin, viimeksi vuonna 2009, tuore tutkimus tarkastelee asiaa aiempaa laajemmin ja yksityiskohtaisemmin.
– Tutkimuksessa on huomioitu alan tutkimustiedon kehittyminen, kehitetty laskentamenetelmiä ja arvioitu ensimmäistä kertaa maailmanlaajuisen ilmailun kokonaisvaikutus eli ERF-kerroin, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Johanna Niemistö tarkentaa.
Vuonna 2013 käyttöön otettua ERF-kerrointa (Effective Radiative Forcing, suom. efektiivinen säteilypakotekerroin) hyödynnettiin nyt ensimmäistä kertaa lentoliikenteen kokonaisvaikutuksia mittaavissa laskelmissa.
ERF-kerroin osoittaa auringosta tulevan säteilyenergian ja maapallolta lähtevän säteilyenergian suhteen teollistumista edeltävään aikaan verrattuna eli niin kutsutun maapallon säteilybudjetin tai säteilytaseen.
Tutkijaryhmän mukaan ERF-kertoimen ansiosta lentoliikenteen ilmastovaikutusta voidaan vihdoin luotettavasti verrata muihin sektoreihin, kuten laiva- ja maaliikenteeseen sekä energiantuotantoon.
Näin lentoliikenteen päästöt vaikuttavat ilmastoon
Tutkimustulokset vahvistavat, että lentoliikenne aiheuttaa 3,5 prosenttia ihmisen toiminnasta johtuvasta ilmaston lämpenemisestä.
Tutkijoille selvisi, että lentoliikenteen ilmastoa lämmittävä kokonaisvaikutus on kolminkertainen pelkkiin hiilidioksidipäästöihin verrattuna. Kaksi kolmasosaa vaikutuksista johtuu muista kuin hiilidioksidipäästöistä, kuten typen ja rikin oksideista, noesta, vesihöyrystä ja lentokoneiden tiivistymisjuovista sekä niiden muodostamista untuvapilvistä.
Alla olevan kuvakollaasin nuolet selvittävät näitä vaikutuksia. Saat selityksen näkyviin viemällä kursorin nuolen päälle tai mobiilinäytöillä nuolta koskettamalla.
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Johanna Niemistön mukaan lentoliikenteen päästöjen kokonaisvaikutusten arvioiminen on haastavaa, koska polttoaineen palamisprosessissa syntyy useita erilaisia kemiallisia yhdisteitä, joista osalla on ilmakehää lämmittävä ja osalla viilentävä vaikutus. Kuvakollaasin vihreät nuolet osoittavat, millä eri tavoin lentoliikenne vaikuttaa ilmastoon. Kuvat: Pixabay. Kuvien interaktiiviset elementit ja tekstit: Saana Jaakkola.
Lentämisen ilmastovaikutukset ovat lähes kaksinkertaistuneet tutkimuksen mittausjakson aikana, vuosien 2000 ja 2018 välillä. Silti lentoliikenteen ilmastovaikutusten prosentuaalinen osuus on pysynyt suunnilleen samana. Tämä johtuu siitä, että myös muiden ihmisten aiheuttamien toimien ilmastoa lämmittävä vaikutus on kasvanut mittausjaksolla yhtä nopeasti.
Onko suomalaisten lentomatkailulla merkitystä?
Lentämisen vaikutukset ilmastoon ovat matkailijoiden tiedossa, mutta aihe herättää yhä kärkevää keskustelua.
Omaa lentämistään puolustelevien suomalaisten tunnetuimpia vastaväitteitä lienee Kiina-vertaus. Sen mukaan meidän suomalaisten teoilla ei ole merkitystä, koska kiinalaisia on yli 260-kertainen määrä asukasluvultaan pieneen Suomeen verrattuna.
Tutkimukset ja tilastot kertovat toisenlaista tarinaa. Todellisuudessa lentäminen on vain harvojen ihmisten herkkua.
Global Environmental Change -lehdessä julkaistu tutkimus selvitti, että vuonna 2018 vain 11 prosenttia kaikista maailman ihmisistä nousi lentokoneen kyytiin, ja vain neljä prosenttia lensi ulkomaille. Sama tutkimus paljasti, että vain yksi prosentti maailman ihmisistä aiheuttaa puolet kaikista lentoliikenteen hiilidioksidipäästöistä.
Tämän huomioon ottaen hyvin vaatimattomalla osalla maailman ihmisistä on valtava vaikutus kaikkien ihmisten elämään maapallolla.
Matkailijamääriin ja asukaslukuun suhteutetut tilastot kertovat, että jos kaikki maailman ihmiset lentäisivät kuten suomalaiset, olisimme auttamatta pulassa.
Suomalaisten lentopäästöt ovat maailman huippua
Suomen ympäristökeskus uutisoi tammikuussa 2019 selvityksestä, jonka mukaan suomalaiset tekevät henkilöä kohti eniten matkoja maailmassa. Uutisen mukaan 72 prosenttia suomalaisten vuonna 2017 tekemistä lentomatkoista oli vapaa-ajanmatkoja.
Samansuuntaisia vastauksia antaa Our World in Datan lokakuussa julkistama tilastojulkaisu, jossa matkustajalentojen hiilidioksidipäästöjä tarkasteltiin maakohtaisesti matkailija- ja asukasmääriin suhteutettuna.
Kun katsotaan pelkkiä lentämisen hiilidioksidipäästöjä, tilastoissa kyseenalaista kärkisijaa pitävät odotetusti Yhdysvallat, Kiina ja Yhdistynyt kuningaskunta. Tilanne kuitenkin muuttuu heti, kun tilastot suhteutetaan kunkin maan asukaslukuun ja turistivirtoihin: suomalaiset kuuluvat kärkijoukkoon sekä pelkät ulkomaanlennot että ulkomaan- ja kotimaanlennot huomioivissa tilastoissa.
Tiedot matkustajakilometreistä ja hiilidioksidipäästöistä perustuvat liikenteen päästöjä tutkivan ICCT-järjestön tilastoihin vuodelta 2018. Lähtevien ja saapuvien matkailijoiden suhde on laskettu Maailmanpankin tarjoamasta datasta, ja laskelmissa käytetyt asukasluvut ovat peräisin YK:n tiedoista.
Interaktiivinen tilastografiikka näyttää matkustajalentojen maakohtaiset hiilidioksidipäästöt kunkin maan asukaslukuun ja matkailijamääriin suhteutettuna vuodelta 2018. Saat tarkempia tietoja kunkin maan päästömääristä kuvion elementtejä klikkaamalla. Voit avata grafiikan koko näytön tilaan kuvion oikeasta yläkulmasta. Lähde: Our World in Data. Grafiikan toteutus: Saana Jaakkola.
Pysyvä muutos on välttämätön: koronavuosi ei ole vähentänyt hiilidioksidin määrää
Huolimatta siitä, että ihmiset kaikkialla maailmassa ovat entistä tietoisempia ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista, matkustamisen päästöt junaliikennettä lukuun ottamatta jatkavat kasvuaan.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA (International Energy Agency) arvioi kansainvälisen liikenteen kaksinkertaistuvan, yksityisautojen lisääntyvän 60 prosentilla ja lentoliikenteen kolminkertaistuvan vuoteen 2070 mennessä.
Liikenteen sähköistymisestä huolimatta voimakas kasvu johtaa väistämättä liikenteen päästöjen lisääntymiseen, vaikka samaan aikaan valtiot kiristävät ilmastotavoitteitaan.
Toisaalta kansainvälisen matkustajaliikenteen lähes kokonaan pysäyttänyt koronapandemia on todistanut, että ihmisten matkailutottumukset voivat muuttua nopeasti. Nähtäväksi jää, mitä tapahtuu, kun kansainvälinen matkailu jälleen avautuu: alkavatko ihmiset purkaa patoutunutta matkakuumettaan aiempaa tiheämmin vai muuttuuko matkailukäyttäytyminen pysyvästi?
Tämänhetkisten arvioiden mukaan lentomatkailu palautuu parissa vuodessa vähintään vuoden 2019 tasolle ja jopa sen yli. Mutta onko paluu vanhaan normaaliin tavoiteltavan arvoinen asia?
Liikenteen palautuessa ennalleen myös liikenteen päästöt ja ilmastovaikutukset lisääntyvät entiseen tahtiin, jos eivät jopa voimakkaammin. Erityisen hyvin se näkyy lentoalalla, jonka ilmastotoimet laahaavat pahasti jäljessä.
Yhden vuoden päästövähennyksillä ei ole asiantuntijoiden mukaan juuri merkitystä pitkän tähtäimen skenaariossa: koronavuoden rajoitukset eivät ole vähentäneet ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.
Vaikka hiilidioksidipäästöjen osuus on kolmasosa lentoliikenteen kaikista ilmastovaikutuksista, on huomioitava, että hiilidioksidi on pitkäikäinen kasvihuonekaasu: sen vaikutukset ilmastoon säilyvät jopa vuosisatoja. Asiantuntijat painottavat entistä voimakkaampia ja kiireellisempiä tekoja erityisesti lentoliikenteen päästöjen vähentämiseksi, jotta ilmastonmuutoksen vakavat seuraukset elämään kaikkialla maapallolla voitaisiin välttää.
Mitä on lähimatkailu englanniksi? En ole onnistu löytämään termiä.
Hei Sanna. Tämä johtunee siitä, ettei englannin kielessä ole täysin vastaavaa sanaa. Paras englanninkielinen vastine lähimatkailulle lienee ”local travel”, mutta lause- ja asiayhteydestä riippuen on mahdollista käyttää myös muita termejä. Suomessakin lähimatkailu voi tarkoittaa eri ihmisille eri asiaa. Toiset mieltävät lähimatkailun oman kotikunnan tai maakunnan rajojen sisällä tapahtuvana matkailuna, kun taas toiset voivat ajatella kaikkea kotimaanmatkailua lähimatkailuna. Esimerkiksi Helsingissä asuva voi kokea Tallinnan-matkan olevan lähimatkailua, mutta Lapissa asuva tuskin ajattelee samoin. Toivottavasti tästä vastauksesta oli edes vähän apua. Jos kaipaat lisäapua, voit ottaa toimitukseen yhteyttä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus (at) valpas.media, niin yritämme auttaa sinua parhaamme mukaan.