ArtikkelitYhteisöt ja kulttuurit

MATKAILUN SOSIAALISET JA KULTTUURISET VAIKUTUKSET – Siltojen rakentaja vai epätasa-arvon edistäjä?

7 minuutin lukuaika

Matkailun sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset kohdistuvat poikkeuksetta paikallisiin asukkaisiin. Vastuullinen matkailu vaatii kykyä asettua paikallisen asemaan, mutta se on usein monimutkaisempaa kuin uskoisi. Mitä sosiokulttuurinen vastuullisuus tarkoittaa ja miksi aihe on niin vaikea?

Teksti: Saana Jaakkola ja Arna Grym
Kansikuva: Pixabay

Vastaus ei ole yksiselitteinen. Lapin yliopiston Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin johtaja Antti Honkanen tutkii työssään matkailun sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia ja toteaa sosiokulttuurisen vastuun sisältävän pitkän listan huomioitavia asioita.

– Sosiokulttuurinen vastuullisuus alkaa normaalielämästä. Sen tarkoitus on varmistaa, että matkakohteessa asuvat paikalliset kykenevät elämään normaalisti yhteisön jäsenenä: käymään töissä, hoitamaan arkisia asioitaan ja ansaitsemaan elantoa matkailusta ilman, että normaalielämä häiriintyisi matkailun takia.

Matkailija on aina vieraana toisen kodissa

Konkreettinen esimerkki löytyy läheltä.

– Täällä Lapissa matkailijat haluavat tutustua vähän liikaakin paikalliseen elämään. He kurkkivat kotiporttien sisäpuolelle ja yrittävät nähdä, mitä pihapiirissä tapahtuu. Matkailijat saattavat tunkeutua porotiloille lupaa kysymättä, mikä häiritsee tilallisten normaalia elämää ja elinkeinon harjoittamista sekä loukkaa yksityisyyttä.

Honkanen muistuttaa, että matkailija on aina matkakohteessaan vieras, ja niin hänen tulisi myös käyttäytyä.

– Sanonta ”asiakas on aina oikeassa” ei päde matkakohteessa. Toki matkailija on maksava asiakas esimerkiksi hotellissa, jossa majoittuu, mutta hän ei ole sitä paikallisten ihmisten elämissä.

Matkailu ja sen vaikutukset kohdistuvat usein alueille ja yhteisöihin, joiden jäsenillä ei ole mahdollisuutta matkustaa. Heillä ei ole kokemusta matkailusta eikä keinoja tai rahaa varautua matkailun haittoihin, vaikka juuri he joutuvat elämään seurausten kanssa.

Kestäviä matkakohteita voidaan Honkasen mukaan luoda vain varmistamalla, että paikalliset otetaan mukaan matkailun suunnitteluun ja he saavat myös osansa matkailun tuomasta taloudellisesta hyödystä. Jos tämä ei toteudu, matkailijoiden ja kohteen asukkaiden välillä vallitsee epätasa-arvo, joka voi johtaa konflikteihin ja synnyttää rikollisuutta.

Matkailun sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset korostuvat kohteissa, joiden asukkailla ei ole kokemusta matkailusta.
Matkailun sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset korostuvat kohteissa, joiden asukkailla ei ole mahdollisuutta matkustaa. Kuvituskuva: Pixabay.

Mistä matkailun sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset muodostuvat?

Sosiaalista vastuullisuutta on

  • paikallisten asukkaiden huomiointi ja yksityisyyden kunnioittaminen
  • yhteisön ottaminen mukaan matkailun suunnitteluun
  • tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutuminen
  • paikallisten työllistyminen
  • taloudellisen hyödyn jakautuminen tasaisesti yhteisön keskuuteen
  • matkailun turvallisuudesta ja esteettömyydestä huolehtiminen.

Kulttuurista vastuullisuutta on

  • paikallisen kulttuurin ja perinteiden vaaliminen
  • aitous: perinteitä ei luoda tai hyväksikäytetä matkailutulojen saamiseksi
  • paikallisen arkkitehtuurin arvostus ja arvokohteiden suojelu
  • paikallisten elinkeinojen, käsitöiden, tapojen ja tabujen, kielen, uskonnon, tapahtumien, elämäntyylin, musiikin ja ruokakulttuurin kunnioitus
  • ennakkoluulottomuus paikallisyhteisöä kohtaan.

⇒ Yhteisenä tavoitteena hyvinvoinnin edellytysten säilyminen tuleville sukupolville.

Kulttuuriperintö ei ole kauppatavaraa

Paikallinen kulttuuriperintö, kuten alkuperäiskansojen elämäntapa, kotiseutu sekä erilaiset traditiot ja rituaalit, kiinnostavat matkailijoita kautta maailman. Siksi paikalliskulttuuri joutuu helposti matkailutoimijoiden hyväksikäytön uhriksi.

Saamelaiskulttuuri on tästä erinomainen esimerkki. Vuosikaudet saamelaisten kansallisasua, kieltä, tapoja ja perinteitä on hyödynnetty Suomen matkailumarkkinoinnissa ja -liiketoiminnassa ilman, ettei toiminnassa ole ollut mukana ainuttakaan saamelaista.

Vähemmistökulttuurien ja perinteiden ympärille luotu matkailutoiminta voi olla vastuullista vain, jos kulttuurin edustajat ovat itse siinä osallisena.

– Olennaista on, että kulttuurin edustajat ovat hyväksyneet kulttuuriperintönsä hyödyntämisen matkailussa. Toiminta ei saa olla pakotettua tai ulkoa ohjattua vaan kulttuurin edustajien on saatava matkailutoiminnasta tuloja, Honkanen tarkentaa.

Matkailijan tulisi siis varmistaa, että kyseessä on aito vähemmistökulttuuri tai perinne eikä pelkkä matkailijoita varten rakennettu kulissi. Totuuden selvittäminen voi olla vaikeaa, mutta alkuperäiskansojen oma aktiivisuus helpottaa. Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi syksyllä 2018 saamelaismatkailun eettiset ohjeet, joiden tarkoituksena turvata vastuullinen saamelaismatkailu ja estää väärän tiedon leviäminen.

Liian monta matkailijaa

Liikamatkailu oli yksi suurimmista matkailun ongelmista ennen koronaviruksen leviämistä maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Honkasen mukaan kyseessä ei ole mikään uusi ilmiö, vaan liikamatkailusta on puhuttu jo 60-luvulla. Tunnettuja liikamatkailusta kärsiviä kohteita ovat esimerkiksi Barcelona, Venetsia ja Amsterdam, joissa erilaisia rajoituksia ja toimenpiteitä matkailumäärien vähentämiseksi on otettu käyttöön asteittain jo usean vuoden ajan.

Mistä liikamatkailu johtuu?

– Me länsimaalaiset matkustamme paljon muuta maailmaa enemmän, mutta koko ajan syntyy myös uusia matkailijaryhmiä. Matkailijamäärien jatkuva kasvu johtaa siihen, että kaikki matkailijat eivät yksinkertaisesti enää mahdu näihin perinteisiin kohteisiin.

Liikamatkailu on tuttu ongelma Barcelonassa.
Barcelona on kärsinyt liikamatkailun haitoista jo pitkään. Kun matkailijamassat valtaavat kadut ja rannat, matkakohteesta katoaa herkästi aitous. Kuva: Pixabay.

Liikamatkailu tukahduttaa paikallisen elämän

Liikamatkailu oireilee eri tavoin, ja oireet ovat hyvin paikallisia. Ongelmat keskittyvät usein suosituimpiin kohteisiin ja kaupunginosiin.

Turistimassojen saapumisen myötä kohteista katoaa aitous. Vuokratason ja elinkustannusten nousu sekä huonosti käyttäytyvät matkailijat ajavat paikalliset pois kodeistaan, ja paikallisten kadotessa häviävät myös paikallisten käyttämät palvelut. Kaupat täyttyvät rihkamasta, katujen varret ylihinnoitelluista turistiravintoloista ja kauppahallit muuttuvat jäätelö- ja smoothiebaareiksi.

– Aiemmin rauhallisista rantakohteista tulee turistiperiferioita. Esimerkiksi Espanjan Aurinkorannikko on täynnä matkailijoille rakennettuja kaupunkeja, joissa on vain vähän aidosti paikallista elämää, Honkanen toteaa.

Liikamatkailu näkyy myös Suomessa

Suomessa liikamatkailun ongelmia esiintyy erityisesti Lapissa ja Suomenlinnassa. Matkailijamäärien voimakas kasvu on herättänyt Suomenlinnan asukkaissa närkästystä, eikä syyttä.

– Osa matkailijoista ei tuo Suomenlinnan alueelle mitään hyötyä. He eivät käytä kohteessa rahaa vaan kantavat mukanaan omat eväät, heittävät roskat maahan, ruuhkauttavat kadut, oikovat pihojen läpi ja kurkkivat kotien ikkunoista. Näin matkailusta syntyy vain haittoja.

Juuri tästä syystä monet liikamatkailusta kärsivät kohteet ottavat käyttöön ja korottavat turistiveroja. Pääsymaksua on suunniteltu pitkään esimerkiksi Venetsiassa, ja sellaisen käyttöönottoa on pohdittu myös Suomenlinnassa.

Liikamatkailussa vastaan tulee myös ekologinen kestävyys. Kohde ei yksinkertaisesti kykene kannattelemaan sinne matkustavien määrää. Yksi olennainen syy on matkailun sesonkiluonteisuus. Moni kohde välttyisikin ongelmilta, jos matkailu jakautuisi tasaisemmin ympäri vuotta.

Sanonta ”asiakas on aina oikeassa” ei päde matkakohteessa. Toki matkailija on maksava asiakas esimerkiksi hotellissa, jossa majoittuu, mutta hän ei ole sitä paikallisten ihmisten elämissä.

– aNTTI hONKANEN

Matkailu elättää ja elvyttää

Matkailulla on mahdollista tehdä paljon hyvää.

– Matkailussa on aina kyse elinkeinosta, joka tuo alueelle rahaa. Syrjäisillä seuduilla matkailu voi olla yksi harvoista tulonlähteistä, mutta vastuullisuuden toteutuminen edellyttää, että matkailusta saatavat tulot jakautuvat tasaisesti yhteisön kesken, Honkanen painottaa.

Matkailijoiden kiinnostus paikalliskulttuuria kohtaan opettaa oman kulttuurin arvostusta ja kannustaa pitämään perinteitä hengissä. Matkailu voi myös tukea tasa-arvon toteutumista.

– Jo vuosikymmenten ajan matkailu on vahvistanut naisen asemaa yhteiskunnissa, joissa se on heikko. Näin tapahtui esimerkiksi suomalaisten suosimalla Espanjan Aurinkorannikon alueella Francon diktatuurin aikaan. Matkailu tarjosi köyhien perheiden tyttärille tärkeän mahdollisuuden ansaita omaa rahaa ja päästä siten päättämään omasta elämästään.

Diktatuuri ei ole vierasta nykymaailmassakaan. Honkanen nostaa esiin mielipiteitä jakavan kysymyksen: pitäisikö diktatuurimaita boikotoida?

– Periaatteessa kyllä, mutta toisaalta yhteyksien pitäminen tällaiseen maahan antaa oppositiolle vähän enemmän elintilaa. Matkailu ylläpitää suhteita ulkomaailmaan, kuljettaa tietoa molempiin suuntiin ja tuo mukanaan vaikutteita.

Pahamaineinen hyväntekeväisyys

Mielipiteitä jakavat myös hyväntekeväisyys- ja vapaaehtoisturismi, jotka eivät hyvistä tarkoitusperistään huolimatta ole täysin ongelmattomia. Valkoisen pelastajan kompleksi on ilmiö, jossa etuoikeutettu henkilö ottaa tehtäväkseen auttaa heikompiosaisia esimerkiksi vierailemalla kouluissa ja orpokodeissa, lahjoittamalla lapsille koulutarvikkeita tai työskentelemällä lyhyen aikaa opettajana.

Toiminnasta voi kuitenkin seurata enemmän haittaa kuin hyötyä. Valkoisten pelastajien myötä paikallisyhteisöihin muodostuu riippuvuus ulkopuolisesta avusta, eikä lasten arjessa ole pysyvyyttä jatkuvasti vaihtuvien vapaaehtoisten vuoksi. Kambodža on noussut kyseenalaiseen kuuluisuuteen orpokotiturismista, jossa kaupalliset toimijat käärivät voittoja ilman, että matkailunähtävyyksiksi päätyneet lapset hyötyisivät. 

Kaikkea hyväntekeväisyyttä ei tarvitse karttaa. Rantojen siivoaminen on hyvä esimerkki vapaaehtoistyöstä, jolla saa varmasti aikaan hyvää. Roskattomien rantojen ja merien lisäksi siistijät näyttävät esimerkkiä paikallisille, joilla ei välttämättä ole tietoa roskaamisen todellisista haitoista.

Kuvituskuva: Pixabay.

Vastuullisen matkailijan rooli vaatii mutta palkitsee

Miten voimme oppia vastuullisemmiksi matkailijoiksi, jos hyväntekeväisyyskin voi aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä?

Honkanen myöntää vastuullisen matkailijan roolin vaativan kovaa työtä – on oltava halu ottaa asioista selvää ja myös tehtävä niin.

Helppoa se ei ole. Kaiken kattavaa tietolähdettä ei ole olemassa, ja internet tulvii väärää informaatiota.

Työkaluina kriittisyys ja terve maalaisjärki

Honkanen kehottaa matkailijoita olemaan aina vähän epäluuloisia: kyseenalaistamaan, kysymään palveluntarjoajan taustoista ja tarkoitusperistä ja tarkistamaan tiedon useasta eri lähteestä. Yritykset viestivät vastuullisuudesta koko ajan enemmän, mutta matkailijan on vaikea tietää, onko viesti totta.

– On hyvä merkki, jos matkailupalvelujen tuottaja kertoo osallistuvansa yhteiskunnallisiin tai sosiaalisiin projekteihin. Se tarkoittaa, että asiaa on ainakin ajateltu, Honkanen sanoo.

Toisaalta maalaisjärjellä pärjää pitkälle. Honkanen painottaa rajojen ymmärtämistä ja itsensä asettamista vastapuolen asemaan sen sijaan, että kuvittelisi matkailijana olevansa oikeutettu tekemään ja käyttäytymään miten tahansa. Jos jokin asia epäilyttää, paras tapa on kysyä asianomaiselta lupa.

– Jos haluat kurkistaa pihapiiriin, tulla toisen yksityisyyden alueelle tai kuvata toista ihmistä, kysy aina lupa.

Jos matkailijat tekisivät kaikki valintansa vastuullisuuden perusteella, olisi se yrityksille selkeä kannustin toimia vastuullisesti.

– Antti Honkanen

Vastuullisten valintojen positiivinen kierre

Ihminen ajattelee herkästi, ettei hänen valinnoillaan ja teoillaan ole merkitystä. Honkanen on eri mieltä.

– Ajattele äänestämistä. Yhden ihmisen äänellä puolue ei voita, mutta mitä enemmän se yksittäisiä ääniä saa, sen vahvempaa puolueen kannatus on. Jos matkailijat tekisivät kaikki valintansa vastuullisuuden perusteella, olisi se yrityksille selkeä kannustin toimia vastuullisesti.

Kysynnän ja tarjonnan kierre on Honkasen mukaan positiivinen. Mitä enemmän vastuullisia vaihtoehtoja kysytään, sitä enemmän niitä tarjotaan. Mitä enemmän vastuullisia vaihtoehtoja on tarjolla, sitä enemmän matkailijat osaavat niitä kysyä.

– Mitä kovempaa ääntä pidämme, sitä varmemmin alan toimijat kiinnittävät viestiimme huomiota ja vastuullisuusajattelu leviää paitsi palveluntarjoajien myös kuluttajien keskuudessa.

Vastuullisen matkailijan vinkit sosiokulttuurisesti kestäviin valintoihin

Ennen matkaa:

Perehdy kohteen ongelmiin ja varmista, ettet toiminnallasi ainakaan pahenna niitä. Jos kohde kärsii liikamatakilusta, harkitse toista vaihtoehtoa tai matkusta sesongin ulkopuolella.

Tutustu kohteen kulttuuriin. Tunne tabut, tiedä tavat ja unohda ennakkoluulot. Opettele paikallisella kielellä ainakin muutama tervehdyst ja kohteliaisuus, kuten hei, huomenta, näkemiin, kiitos ja ole hyvä.

Matkan aikana:

Muista, että olet matkailijana aina vieraana toisen kodissa. Älä tee mitään, mitä et haluaisi nähdä omalla kotiportillasi. Jos haluat kurkistaa pihoihin tai kuvata ihmisiä, kysy lupa.

Jos et ole varma elämyksen tai aktiviteetin eettisyydestä, jätä se väliin. Varmista kulttuurielämyksen aitous ja harkitse, voiko hyvää tarkoittava ele, kuten orpokotivierailu, aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Matkan jälkeen:

Kerro kokemuksistasi – sekä hyvistä että huonoista – omalle lähipiirille ja muille matkailijoille esimerkiksi sosiaalisen median tai matkailufoorumien kautta. Kerro vastuullisista valinnoistasi ja niiden merkityksestä. Älä kannusta muita huonolla esimerkillä huonoihin valintoihin.

Havaitsitko matkallasi eettisesti kyseenalaista tai jopa rikollista toimintaa, kuten lapsiseksiturismia? Raportoi näkemästäsi – pahinta, mitä voit tehdä, on pysyä hiljaa.

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö JOKES on tukenut tämän artikkelin tuottamista apurahalla. Kiitos tuesta.

Keskustele aiheesta täällä. Vain asialliset kommentit julkaistaan.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

×
ArtikkelitTalouden ilmiöt

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET – Vastuullinen kuluttaminen auttaa kohdetta ja kannustaa matkailuyrityksiä eettiseen toimintaan