ArtikkelitValppaita valintoja

Polkupyörä on aito vaihtoehto autolle – Suomessa pyörämatkailun suosio kasvaa ja palvelut paranevat

5 minuutin lukuaika

Suomessa pyörämatkailua edistää Pyörämatkailukeskus, joka tarjoaa apua pyörämatkojen suunnitteluun. Asiantuntija Henna Palosaari muistuttaa, että yhtä ainoaa oikeaa tapaa pyörämatkailuun ei ole – tärkeintä on tarttua pyörää sarvista ja suunnitella reitti, matkaohjelma ja majoitustapa omien mieltymysten mukaan.

Teksti ja kuvat: Saana Jaakkola

Kuluneen kahden vuoden aikana yhä useampi suomalainen on tehnyt juuri niin – tarttunut pyörää sarvista. Pyörämatkailun suosio lisääntyy Suomessa ja maailmalla huimaa vauhtia, mikä näkyy pyöräilijämäärien kasvuna mutta myös pyörämatkailijoille suunnattujen palvelujen parantumisena.

Suomen pyörämatkailureittien ja pyöräily-ystävällisten palvelujen kehittämiseen Pyöräliitto ja Pyöräilykuntien verkosto perustivat vuonna 2020 Pyörämatkailukeskuksen. Sen tärkeimpiä tehtäviä ovat yhteistyö reittikehittäjien kanssa sekä pyörämatkailuun liittyvän tiedon kokoaminen kaikkien saataville.

Työ on alkanut tuottaa tulosta. Nyt pyörämatkan suunnitteluun on tarjolla runsaasti apua, josta hyötyvät niin vasta-alkajat kuin kokeneet pyörämatkailukonkarit.

Pyörämatka Suomen ympäri auttoi näkemään kotimaan uudessa valossa

Matkailijalle näkyvin osa Pyörämatkailukeskuksen toimintaa on viime kesänä julkaistu Bikeland.fi-sivusto. Pyörämatkailun tietopankki kokoaa yhteen tietoa Suomen pyörämatkailureiteistä, pyöräily-ystävällisistä palveluista sekä tarjoaa vinkkejä pyörämatkailuun Suomessa.

Pyörämatkailukeskuksen asiantuntija Henna Palosaari myöntää, että pyörämatkan suunnittelu oli aikaisemmin melkoista salapoliisintyötä.

Palosaari tietää, mistä puhuu. Voisi kuvitella, että Puumalan saaristoreitin jyrkissä ylämäissä gravel-pyörällään kevyenoloisesti kiitävä pyörämatkailun asiantuntija olisi polkenut koko ikänsä, mutta totuus on varsin toisenlainen.

Lietveden maisematiellä on levähdyspaikkoja maisemien ihailuun
Pyörämatkailukeskuksen asiantuntija Henna Palosaari pyöräilemässä Puumalan saaristoreitillä. Tämän matkan aikaan, toukokuussa 2022, Palosaari oli jo kokenut pyörämatkailija – toisin kuin ensimmäisellä pyörämatkallaan Suomen ympäri. Kuva: Saana Jaakkola

Matkailualalla pitkään työskennellyt Palosaari jäi koronapandemian myötä työttömäksi. Kesällä 2020 edessä oli odotettua enemmän vapaa-aikaa. Hetken mielijohteesta Palosaari osti gravel-pyörän ja pyörälaukut ja lähti polkemaan Suomen ympäri.

– Työskentelin aiemmin pyörämatkoja järjestävässä yrityksessä ja näin paljon pyöräilijöitä, jotka polkivat Islannin ympäri. Ajattelin, että olisipa kiva tehdä tuollainen matka jonakin päivänä.

Palosaari ei ollut koskaan aiemmin polkenut pitkiä pyörämatkoja tai tehnyt yön ylittävää pyöräretkeä. Urheiluhenkinen seikkailijatar päätti opetella pyörämatkailun salat kokemuksen kautta.

– Sillä matkalla tuli sellainen purema pyörämatkailuun, ja myös arvostukseni kotimaanmatkailua kohtaan kasvoi. Suomesta tuli paljon mielenkiintoisempi maa, kun maisemia ja uniikkeja paikkoja pääsi näkemään pyörän selästä, Palosaari muistelee.

Pyörämatkailu ei pakota yöpymään teltassa

Palosaaren pyöräretki Suomen ympäri kesti 41 päivää. Tänään vastaavan pyörämatkan suunnitteluun on tarjolla huomattavasti enemmän apua.

Bikeland.fi-sivustolla Suomen pyörämatkailureittejä voi tutkia suoraan kartalta tai omien pyöräilymieltymysten mukaan. Reittejä löytyy niin maastopyöräilyyn, retkipyöräilyyn, pyörävaellukseen, alamäkipyöräilyyn kuin lähimatkailuun.

Jaottelu helpottaa sopivan reitin löytämistä, mutta pyörämatkailijoita Palosaari ei halua luokitella erilaisiin tyyppeihin.

”Tärkeintä on liikkuminen pyörällä, majoittuminen on toissijaista.”

– Henna Palosaari

– Bikebackingin eli pyörävaelluksen voi määritellä monin eri tavoin. Retkipyöräilystä se eroaa lähinnä siten, että suositaan hiekka- ja metsäteitä päällysteteiden sijaan ja tavarat kuljetetaan runko- ja satulalaukuissa sivulaukkujen sijaan, Palosaari selvittää.

Tärkeintä on liikkuminen pyörällä, majoittuminen on toissijaista. Yksi yöpyy hotellissa, toinen teltassa.

– Monet tekevät myös yhdistelmäreissuja, joissa osa öistä vietetään maastossa ja osa majoituspaikoissa. Esimerkiksi etelärannikkoa halkovat South by Cycle -bikepackingreitit on suunniteltu niin, että pyöräilijä voi yöpyä joko lakanoiden välissä tai laavuilla.

Pitkäänkin pyörämatkaan valmistautuminen helpottuu ja pyöräily sujuu kevyemmin, kun mukaan ei tarvitse pakata telttoja, makuupusseja ja retkikeittimiä.

– Hammasharja ja puhdas vaatekerta riittää, Palosaari vinkkaa.

Tervetuloa, pyöräilijä! Uusi tunnus kertoo pyöräily-ystävällisistä palveluista

Pyörämatkailu, jossa yöt vietetään hotellin tai majatalon mukavissa sängyissä ja ateriat nautitaan ravintolapöytien äärellä, yleistyy nopeasti. Aina pyöräilijä ei kuitenkaan tunne itseään tervetulleeksi, varsinkaan sateisen ja kuraisen pyöräilypäivän päätteeksi.

Tervetuloa pyöräilijä -tunnus kertoo pyöräily-ystävällisistä palveluista
Tervetuloa pyöräilijä -tunnus kertoo pyöräily-ystävällisistä palveluista. Kuva: Pyörämatkailukeskus

Jotta pyöräily- ja pyöräilijäystävällisten palvelujen löytäminen olisi helpompaa, Pyörämatkailukeskus on lanseerannut Tervetuloa pyöräilijä -tunnuksen.

Merkki kertoo, että hikiset ja kuraiset pyöräilijät otetaan yrityksessä huomioon, ja saatavilla on myös pyöräilijöille tarkoitettuja tarvikkeita, kuten jalkapumppu, perustyökalut, turvallinen pyöräparkki sekä latausmahdollisuus sähköpyörän akulle ja muille matkailijan mukana kulkeville laitteille.

Merkin vaatimukset vaihtelevat eri palvelujen välillä.

– Kahvila-ravintola ei välttämättä tarvitse pyörän pesupaikkaa, mutta majoitusyrityksessä sellainen on oltava. Myös pyöräilyvarusteille on oltava huuhtelu- ja kuivausmahdollisuus sekä pyörälle turvallinen säilytyspaikka yön ajaksi, Palosaari tarkentaa.

Majoitusyritysten ja ravintoloiden lisäksi tunnuksen voivat saada pyörävuokraamot ja -huollot, ohjelmapalvelut, vierailukohteet, linja-autot, taksit ja laivat. Yritykselle Tervetuloa pyöräilijä -tunnus on maksuton. Riittää, että kriteerien mukaiset palvelut ovat kunnossa.

Tähän mennessä merkin on saanut yli 230 pyöräily-ystävällistä suomalaisyritystä, joihin voi tutustua osoitteessa bikeland.fi.

Pyörämatkan ei tarvitse olla rengasreitti – julkinen liikenne kuljettaa myös polkupyörää

Ensimmäistä pyöräretkeään suunnittelevalle matkailijalle Palosaari tarjoaa kullanarvoisen vinkin: pyöräretken ei suinkaan tarvitse olla rengasreitti, vaan retken aloitus- ja päätepiste voivat sijaita myös suoralla janalla.

– Näin saa usein suunniteltua mukavampia reittejä. Pyöräilijä ehtii myös nähdä paljon enemmän, kun polkee kohteesta a kohteeseen b pelkän ympyrän sijaan.

Palosaaren mukaan suosiossa on myös pyöräily mökille tai kyläilyreissulle autoilun sijaan. Pyörämatkailua kannattaakin alkaa ajatella vaihtoehtona autoilulle.

Tätä muutosta tukee myös julkisen liikenteen palvelujen kehittäminen. Suomessa polkupyörän saa mukaan lähes kaikkiin kauko- ja lähijuniin. Myös Matkahuollolla on oma lippuvaihtoehtonsa polkupyörän kanssa matkustaville.

– Pyörämatkan ei tarvitse alkaa kotiovelta, vaan lähtöpaikkaan voi matkustaa bussilla tai junalla. Pyörämatkailureittejä pyritään kehittämään julkisen liikenteen yhteydet huomioiden, Palosaari sanoo.

Pyörämatkailun ja julkisen liikenteen yhdistäminen
Arkistokuva. Pyörämatkailun ja julkisen liikenteen yhdistäminen on tänä päivänä huomattavasti helpompaa kuin kuvan ottohetkellä vuonna 2017. Pyörän kanssa voi matkustaa sekä bussissa että junassa. Kuva: Saana Jaakkola

Rengasreitteihinkin Suomi tarjoaa monia upeita vaihtoehtoja. Turun saaristossa kiertävä Saariston Rengastie ei suinkaan ole ainoa. Varsinkin heinäkuussa, jolloin Saariston Rengastie on ruuhkaisimmillaan, kannattaa katseet suunnata muihin mielenkiintoisiin reitteihin.

– Saimaalla on paljon upeita reittejä, jotka kulkevat järvimaisemissa. Tampereen seudulla voi kiertää pyöräillen Pyhä- ja Näsijärvet. Lisäksi olen erityisen innoissani juuri Lappiin avatusta Arctic by Cycle -bikepackingreitistöstä, joka tarjoaa useita eripituisia rengasreittejä napapiirin yläpuolella, Palosaari vinkkaa.

Yksi Palosaaren suosikeista on Salosta Kemiönsaaren ja Hangon kautta Raaseporiin kulkeva Rannikkoreitti, joka tarjoaa upeiden maalais- ja saaristomaisemien lisäksi mahdollisuuden saarihyppelyyn. Hangon ja Kasnäsin väliseen merimatkaan voi yhdistää vierailun Bengtskärin majakalla sekä Rosalan viikinkikeskuksessa.

Lapsiystävälliset reitit ovat Palosaaren mukaan haaste, sillä useimmilla pyörämatkailureiteillä ainakin osa matkasta on poljettava maantien viertä. Lapsiperheillekin hänellä on kuitenkin oma vinkkinsä.

– Kemiönsaaren, Fiskarsin, Raaseporin ja Mustion seutu on lempialueitani pyöräilyyn. Seudulla on paljon hyväkuntoisia maalaishiekkateitä, joissa liikenne on rauhallista. Taukoja varten se tarjoaa upeita merimaisemia ja uimapaikkoja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.