ArtikkelitLuonto ja eläimet

Norppamatkailun suosio kasvaa – onko matkailu saimaannorpalle uhka vai mahdollisuus?

8 minuutin lukuaika

Norppakanta ja norppamatkailu Saimaalla kasvavat, mutta samalla lisääntyvät myös saimaannorpan elinoloja uhkaavat tekijät. Valpas vieraili saimaannorpan kotivesillä toukokuussa 2020 ja etsi vastausta kysymykseen: onko matkailu saimaannorpalle uhka vai mahdollisuus?

Teksti: Saana Jaakkola
Kuvat: Heidi Lehtosaari

– Tuolla kivellä se köllöttää!

Kiikareihin kiinnittyneet silmäni etsivät epätoivoisesti kaislikosta kiveä, jolla norppasafariveneemme kippari Joonas havaitsi aamun ensimmäisen saimaannorpan. Käteni tärisevät innosta, kun kahlaan kaislikkoa katseellani.

Vihdoin norppa osuu näkökenttääni. Sen suojaväritys on kerrassaan uskomaton – saimaannorppaa ei ole helppo erottaa rantakiveltä.

Saimaannorppa lepää kivellä kaislikon keskellä

Norppamatkailusta on puhuttu jo ainakin kaksi vuosikymmentä. Yhtä kauan nykyisin Savonlinnan kaupunkiin kuuluvassa Oravin kylässä toimiva SaimaaHoliday Oravi on vienyt asiakkaitaan norpparetkille.

Norppasafarit alkavat toukokuun alussa, kun saimaannorpan karvanvaihtoaika alkaa. Silloin norpat kapuavat lepokivilleen kuivattelemaan turkkiaan, mikä auttaa karvanvaihdossa. Vaikka norppa maastoutuu suojavärinsä ansiosta sulavasti lepokiveensä, on kivellä köllöttävä norppa vedessä uiskentelevaa yksilöä helpompi havaita.

Saimaannorpan tärkeimmät pesimäalueet ovat Savonlinnan eteläpuolella sijaitseva Pihlajavesi sekä kaupungin luoteisosassa sijaitseva Haukivesi, jonka rannalla SaimaaHoliday Oravikin sijaitsee. Norppasafarit suuntautuvat Linnansaaren kansallispuistoon, jonka vesissä elelee tämän hetken arvioiden mukaan kuutisenkymmentä saimaannorppaa.

SaimaaHoliday Oravin toimitusjohtaja Marie Louise Fantin mukaan matkailijoiden kiinnostus norpparetkiä kohtaan oli pitkään lähes olematonta. Kaksikymmentä vuotta sitten norppia oli koko Saimaalla vain noin puolet nykyisestä ja mahdollisuudet norpan näkemiseen pienemmät.

Viime vuosina luontomatkailun suosio, yleinen tietoisuus saimaannorpasta ja erityisesti WWF:n vuodesta 2016 säännöllisesti lähettämä Norppalive ovat kasvattaneet norppamatkailun suosiota. Nykyisin ohjattuja norpparetkiä järjestäviä yrityksiä toimii Saimaalla parisenkymmentä, ja norpparetket myydään nopeasti täyteen.

Monilla luontomatkailuun keskittyvillä yrityksillä on valikoimissaan myös norppamelonnat. Fantin huomio melojista saattaa yllättää norppamatkailijan: norppa pelkää enemmän kanootteja ja kajakkeja kuin moottoriveneitä.

– Norppa kuulee veneen jo kaukaa ja osaa varautua sen lähestymiseen. Meloja tulee norpan alueelle hiljaa ja yllättäen, Fant selvittää.

Aiheesta muualla
Helsingin Uutiset 27.5.2021 | Norppalive suljettu: Kameran sijainti paljastui ja lähelle tulleet ihmiset häiritsivät kivellä köllötelleitä norppia

Marie Louise Fant on SaimaaHoliday Oravin toimitusjohtaja
SaimaaHoliday Oravin toimitusjohtaja Marie Louise Fant on etsinyt tasapainoa matkailun ja saimaannorpan suojelun välillä jo kaksi vuosikymmentä. Tietoisuuden lisäämiseksi SaimaaHoliday Oravin vastaanottoon on avattu saimaannorpasta kertova norppainfo.

Saimaannorppa on yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Se elää lähempänä ihmistä kuin yksikään toinen hyljelaji. Saimaannorppa eristäytyi omaksi lajikseen viimeisen jääkauden päättyessä, kun Saimaan ja Itämeren väliset vesiväylät katkesivat maankohoamisen seurauksena.

Järvihylkeitä elää pysyvästi Saimaan lisäksi vain neljällä järvellä koko maailmassa. Nämä järvet ovat Laatokka ja Baikal Venäjällä, Lake Iliamna Alaskassa sekä Kanadan Seal Lakes.

Norppakuvaaja Juha Taskisen ja hyljetutkija Mervi Kunnasrannan luontodokumentti Järvihylkeiden jäljillä on katsottavissa Yle Areenassa.

Tappotavoitteista saimaannorpan suojeluun

Saimaannorppa rauhoitettiin metsästyslaissa vuonna 1955. Tätä ennen norppaa pidettiin kalastuksen vihollisena, ja se haluttiin hävittää Saimaalta kokonaan. Hävittämistä jopa tuettiin tapporahalla vuoteen 1948 asti.

Paikoittain julma tavoite myös onnistui. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan esimerkiksi Luonterin ja Puruveden vesistöiltä saimaannorppa katosi lähes sadaksi vuodeksi. Norppakanta jatkoi pienenemistään 1980-luvun alkuun asti, jolloin saimaannorppia oli enää reilu sata yksilöä.

Suojelutyö on tuottanut tulosta. Vuoden 2020 pesälaskentojen perusteella arvio nykyisestä norppakannasta on 420–430 yksilöä. Metsähallitus tiedottaa kuluvan vuoden pesälaskentojen tuloksista toukokuun lopulla.

Vain vuosi norpan rauhoittamisesta, vuonna 1956, Haukiveden saaristo sai oman kansallispuiston. Pääsaarensa Linnansaaren mukaan nimetyn kansallispuiston sokkeloisissa vesissä jatkamme toukokuista norppasafaria kipparimme Joonaksen johdolla.

SaimaaHoliday Oravin norpparetkellä oppaana toimi Joonas Hokkanen
Norpparetkiä vuodesta 2008 tehnyt luonto-opas Joonas Hokkanen muistuttaa, että rantakivillä lepäävää norppaa on lähestyttävä norpan ehdoilla.

Vain muutamia minuutteja ensimmäisestä norppahavainnosta löydämme Teemuksi kutsutun norpan. Suuren kokonsa ansiosta Teemu osuu välittömästi norppabongareiden katseisiin.

Joonas hiljentää veneen moottorin, kun olemme vielä kaukana. Livumme hitaasti kohti Teemun lepokiveä kiikarit silmillämme. Joonas tarkkailee Teemun reaktioita: norpan elekieli kertoo heti, jos se tuntee olonsa uhatuksi.

– Teemu painaa yli 100 kiloa, Joonas sanoo.

Se on noin tuplat täysikasvuisen saimaannorpan keskivertopainoon nähden.

Saimaannorpan karvanvaihtoaika jatkuu kesäkuun alkupuolelle. Sen jälkeen SaimaaHoliday Oravin norpparetket vaihtuvat auringonlaskusafareiksi, sillä norpat nousevat lepokivilleen lähinnä iltaisin.

Puumalassa toimiva Lakeland GTE järjestää päiväretkien ohessa auringonlaskusafareita heti toukokuun alusta lähtien. Yrittäjä Arto Keinänen vie asiakkaitaan norpparetkille Lietveden norppasaaristoon ekopaatilla, jota hän kuvailee todennäköisesti maailman norppaystävällisimmäksi veneeksi.

– Täyssähköllä toimiva ekopaatti on hajuton, äänetön ja saasteeton eikä aiheuta norpalle häiriötä. Veneen huippunopeus on 10 km/h, Keinänen kertoo.

Arto Keinäsen matkailuyritys Lakeland GTE järjestää norpparetkiä ekopaatilla Puumalan norppavesillä
Lakeland GTE -yrityksen omistaja Arto Keinänen tietää Puumalan vesistöjen parhaat norpanbongauspaikat.

Keinäsellä on edessään kymmenes kesä norpparetkien järjestäjänä. Ensimmäiset viisi vuotta hän toimi SaimaaHoliday Oravin tavoin Linnansaaren kansallispuistossa. Lajikannan kasvaessa saimaannorppa on laajentanut reviiriään Puumalan vesialueille, mistä se kerran jo katosi lähes kokonaan.

Norppien myötä alueille tulevat saimaannorpan pesintää tukevat rajoitukset. Muiden pesimäalueiden tavoin myös Lietvedellä on voimassa tammikuun alusta huhtikuun loppuun kestävä maastoliikennekielto.

– Verkkokalastuskielto on saatava myös näille alueille, jotta kevään kuutit eivät taas kuolisi verkkoihin, Keinänen toteaa vakavana.

Saimaannorppaa suojeleva kalastusasetus on voimassa viisi vuotta kerrallaan. Huhtikuussa umpeutuneen asetuksen jatkosta kiistellään yhä.

Päivitys artikkeliin 6.5.2021 klo 17.10 | Maa- ja metsätalousministeriö: Saimaan uudet kalastusrajoitukset suojelevat saimaannorppaa – asetus astuu voimaan lauantaina 8.5.2021.

Saimaannorpan suurin uhka on ihminen

Vaikka kalanpyydyskuolleisuus on yhä saimaannorpan yleisin yksittäinen kuolinsyy, on kalastuskielloilla ja pesimäajan liikkumisrajoituksilla ollut huomattava vaikutus norppakannan elpymiseen.

Kielloilla on kuitenkin vaikea taklata kaikkia saimaannorpan tulevaisuutta uhmaamia vaaroja. Niistä merkittävin on ihminen, jonka toiminnasta johtuen saimaannorpalle luontainen elinympäristö vähenee koko ajan.

Jouni Koskela on työskennellyt saimaannorpan suojelun parissa yli 30 vuotta, suurimman osan ajasta Metsähallituksen suojelubiologina. Huhtikuun alussa Koskela aloitti reilun vuoden mittaisen pestin Etelä-Savon ely-keskuksen luonnonsuojeluasiantuntijana. Siellä hänen tehtävänään on valmistella viisivuotista norpansuojelustrategiaa.

Koskela on seurannut lähietäisyydeltä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa saimaannorpan elinoloihin. Nyt takana on pitkä, kylmä ja luminen talvi, minkä ansiosta kuluvan kevään pesälaskennasta odotetaan hyviä tuloksia. Viime vuonna tilanne oli täysin päinvastainen.

– Norppa synnyttää kuuttinsa lumikinokseen, joka suojaa kuutteja pakkaselta ja petoeläimiltä. Paljaalle jäälle syntyneen kuutin voi viedä kettu, ilves, ahma ja jopa merikotka, joka on siirtynyt talvehtimaan tänne Saimaalle.

Suojelubiologi Jouni Koskela Savonlinnan edustalla
Saimaannorpan suojelu on Jouni Koskelan ammatti.

Kuuttien kuolleisuus on normaalina vuonna viiden prosentin luokkaa. Vähälumisina talvina luku nelinkertaistuu. Lämpenevä ilmasto tuo mukanaan uusia petoja ja siten myös uusia uhkia saimaannorpalle.

Leutona ja vähälumisena talvena vaarana on myös pesän romahtaminen sekä kuuttien syntyminen kuolleena. Syytä jälkimmäiseen ei varmaksi tiedetä, mutta Koskelan mukaan todennäköinen syy on stressi, jota emo kokee lajille kehnojen olosuhteiden vuoksi.

Vähälumisina talvina pesintää pyritään edesauttamaan apukinoksilla, joita vapaaehtoiset kolaavat talkootyönä aiemmilta vuosilta tutuille pesäpaikoille. Jään on oltava 15–20 senttiä paksu, jotta se kestäisi kinoksen painon. Vuoden takainen talvi oli Koskelan mukaan kammottava, sillä jää ei kestänyt edes kolaajien painoa.

Pitkään pelättiinkin, että norppakannan kasvu jää nollaan. Huono talvi vaikutti pesinnän lisäksi pesälaskentaan, eikä tarkkaa arviota kevään 2020 kuuteista voitu antaa. Rohkeiden arvioiden mukaan norppakanta kuitenkin kasvoi viime vuonna 10–20 yksilöllä.

Saimaannorpan romahtanut poikaspesä
Saimaannorppakannan arviointi perustuu keväällä suoritettaviin pesälaskentoihin. Kuvassa romahtaneesta poikaspesästä etsitään kuutin karvoja.

Suomessa vähälumisia talvia on ennakoitu testaamalla keinopesiä. Edellisenä talvena käytössä oli yhteensä 21 keinopesää. Niistä norpat hyväksyivät pesäkseen vain yhden tai kaksi.

– Myös keinotekoinen pesä vaatii lunta, jotta norppa huolisi sen omakseen, Koskela toteaa.

Voiko norppamatkailu sinetöidä saimaannorpan kohtalon?

Ekopaatti lipuu Puumalan Lietvedellä hiljalleen kohti auringonlaskua. Arto Keinänen laittaa taustamusiikiksi Juha Vainion legendaarisen kappaleen Vanhojapoikia viiksekkäitä ja kertoo tarinan alkuperäisestä Nestori Miikkulaisesta, Puumalan Lintusalon kylässä asuneesta Nestori Reposesta.

”Kunhan ei kävisi samalla lailla kuin muillekin saariston vanhoillepojille viiksekkäille. Että jäisivät ilman akkaa”, Reposen tiedetään povanneen.

Reposen toive on käymässä toteen, mutta vielä ei ole aika huokaista helpotuksesta. Vaikka saimaannorpan uhanalaisluokitus on vaihtunut äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseen, on työtä vielä tehtävänä.

Lakeland GTE:n auringonlaskuretki ekopaatilla
Saimaannorppa on villieläin, eikä se esiinny ihmisille käskystä. Vaikka Puumalassa norpanbongaajia ei onnistanut, oli auringonlaskuristeily hiljaisella ekopaatilla ikimuistoinen elämys.

Ihminen on saimaannorpan pahin uhka, mutta myös norpan suurin mahdollisuus. Mitä me ihmiset voisimme tehdä saimaannorpan elinolojen turvaamiseksi?

– Me Saimaalla asuvat ja yrittävät voimme auttaa matkailijoita ja mökkiläisiä tulemaan norpan kavereiksi, Keinänen kannustaa.

– Se tapahtuu kertomalla norpan elintavoista, sen suojelun tärkeydestä sekä välittämällä tietoa siitä, mitä norpan elinalueilla saa ja ei saa tehdä.

Myös SaimaaHoliday Oravissa uskotaan tiedonvälityksen merkitykseen.

– Meidän pitää puhua kokonaisuudesta – koko Saimaan hyvinvoinnista – ettei järvi rehevöityisi ja ekosysteemi pysyisi hyvässä kunnossa. Näin varmistamme, että norpilla on riittävästi ruokaa ja terveellinen elinympäristö, Marie Louise Fant pohtii.

Massaturismi ja vesijetit saavat molempien yrittäjien ilmeet vakavoitumaan. Ajatus vetää hiljaiseksi myös saimaannorppien elämää aitiopaikalta seuraavan Jouni Koskelan.

– On selvää, että jos rannat rakennettaisiin täyteen hotelleja, norppasafareita tarjoavien yritysten määrä moninkertaistuisi ja vesiskootterit pörräisivät alueella tauotta, saimaannorppien elämä häiriintyisi perinpohjaisesti.

Ihmismassat tuovat mukanaan muitakin saimaannorppaa uhkaavia lieveilmiöitä, kuten roskaamisen. Koskela muistelee menehtynyttä norppaa, jonka suusta löytyi oluttölkki.

– Norppamatkailuun ei ole eettisiä ohjeita, lupia tai rajoituksia. Toiminta on pelkän luonnonsuojelulain varassa, hän sanoo.

Norppasafari Linnansaaren kansallispuistossa
SaimaaHoliday Oravin norpparetkellä nähtiin neljä eri norppaa. Jyväskylässä asuva Maiju Lehtonen (vas.) ja porilainen Sarianne Taipalus olivat haaveilleet norpparetkestä monta vuotta. ”Oli hienoa, että retki toteutettiin täysin norpan ehdoilla ja opas toi esiin uhanalaisuutta. Vaikka tiedämmekin siitä, retkellä aihe tulee lähemmäs ja asia konkretisoituu”, norppabongarit totesivat retken jälkeen.

Yhteisten pelisääntöjen puuttumiseen on tulossa muutos. Etelä-Savon ely-keskus on kumppanina Metsähallituksen luotsaamassa Yhteinen saimaannorppamme -LIFE-projektissa. Siinä yksi Koskelan vastuualueista on tuottaa yhteistyössä Saimaan matkailutoimijoiden kanssa norppamatkailun eettiset ohjeet, jotka on määrä julkaista ensi talven aikana.

Norppamatkailun kuumin sesonki on kuitenkin alkamassa nyt. Saimaannorpan suojelu on myös yrittäjien etu, mutta onko norpparetkien järjestäminen ristiriidassa suojelutavoitteiden kanssa?

Tämä on kysymys, jota asiantuntijat ovat pohtineet jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Norppamatkailun suosion kasvu on tehnyt näkyväksi tärkeimmän norppamatkailua puoltavan tosiasian:

Norpparetkellä ihka elävän saimaannorpan luonnollisessa elinympäristössään nähneestä matkailijasta tulee saimaannorpan suojelija ja sanansaattaja. Mitä suurempi joukko saimaannorpan suojelijoita on, sitä valoisammalta näyttää hitaasti elpyvän lajin tulevaisuus.

Savonlinnan city-norppa Sulo

Haluatko nähdä saimaannorpan luonnossa? Ota talteen vinkit vastuulliseen norppamatkailuun:

Paras ajankohta nähdä saimaannorppa luonnossa on norpan karvanvaihtoaika, joka kestää toukokuun alusta kesäkuun alkupuolelle. Silloin norpat kapuavat lepokivilleen kuivattelemaan turkkiaan. Ensikertalaisen on hyvä lähteä norpanbongausretkelle asiantuntevan ihmisen seurassa.

Älä mene liian lähelle saimaannorppaa, jos näet norpan liikkuessasi vesillä. Lähesty norppaa hiljaa ja varoen, ja tarkkaile norpan elekieltä: kun norppa tuntee olonsa uhatuksi, se alkaa nykiä päätään ja liikehtiä levottomasti. Jos näin käy, olet liian lähellä. Kiikarit ja hyvällä zoomilla varustettu kamera ovat vastuullisen norppabongarin tärkeimmät välineet.

Muista, että saimaannorpan talvipesien ja lepokivellä makaavien norppien tahallinen häirintä on kielletty. Jos norppa häiriintyy ja joutuu sukeltamaan, sen on aloitettava turkkinsa kuivattaminen alusta ja karvanvaihtoaika pitenee.

Älä muuta äkkinäisesti suuntaa tai vauhtia, jos näet norpan veneellä liikkuessasi. Ohita norppa hiljaa ja tasaisella vauhdilla: norppa kokee kohtisuoraan lähestyvän veneen uhkaavammaksi kuin ohi ajavan. Jos näet vedessä uivan norpan, hidasta vauhtia ja valmistaudu väistämään.

Norppa säikähtää melojaa moottorivenettä herkemmin, sillä meloja tulee norpan reviirille hiljaa ja yllättäen. Älä mene liian lähelle, jos näet norpan melontaretkelläsi.

Kalasta vain norppaystävällisillä kalastusvälineillä ja huomioi mahdolliset kalastuskiellot. Kalanpyydyskuolemat ovat edelleen saimaannorpan yleisin yksittäinen kuolinsyy. Lue Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta, kuinka kalastat oikein norppavesillä.

Jos liikut Saimaalla talvella ja keväällä, anna norpalle pesimärauha. Selvitä etukäteen alueella voimassa olevat liikkumisrajoitukset ja noudata niitä.

Älä roskaa tai metelöi saimaannorpan kotivesillä. Pienikin roska voi koitua vedessä elävän eläimen kohtaloksi.

Jaa tietoa. Erittäin uhanalainen saimaannorppa tarvitsee tuekseen uusia ystäviä. Kerro saimaannorpan uhanalaisuudesta ja uhkista verkostoillesi sekä tiedota norpansuojelun tärkeydestä. Voit tehdä sen esimerkiksi jakamalla tämän artikkelin.

Tue saimaannorpan suojelua. Voit tehdä esimerkiksi saimaannorpan suojelua edistävää vapaaehtoistyötä tai ryhtyä norppakummiksi.

Saimaannorpan suojelua edistävä Nestorisäätiö on tukenut tämän artikkelin tuottamista apurahalla. Kiitos tuesta.

Keskustele aiheesta täällä. Kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *