Vaikka energian hinta, koronapandemia ja Ukrainassa käytävä sota ovat aiheuttaneet paljon huolta matkailussa ja vaikuttaneet ennen kaikkea liikematkustamiseen, ympäristötietoisuus ei ole kadonnut mihinkään.
Nina Ruokonen
Vieraskynäilijä on SAP Concurin globaali partnerikanavajohtaja, jonka matkahaaveet suuntautuvat Pohjois-Italian maisemiin aina uudestaan ja uudestaan.
Onko sinulla valppaita ajatuksia matkailusta?
Lähetä näkemyksesi meille – Valpas julkaisee Vieraskynä-palstallaan asiantuntijoiden näkökulmia vastuullisesta matkailusta.
Teetimme keväällä neljännen Global Business Traveler Survey -tutkimuksen, jossa kartoitimme liikematkustajien asenteita ja näkemyksiä nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Tutkimukseen osallistui lähes neljätuhatta vastaajaa 25 maasta, myös Suomesta.
Suomalaisista liikematkustajista peräti 91 prosenttia suunnittelee vähentävänsä matkustamisesta johtuvia haitallisia ympäristövaikutuksia.
”14 prosenttia liikematkustajista jopa kieltäytyisi työmatkasta, jos matkustaminen edellyttäisi muiden kuin kestävien matkustustapojen käyttöä.”
Suomalaisten liikematkustajien suosituin keino oli joukkoliikenteen käyttö (35 %) mutta myös lyhyiden matkojen suosiminen (33 %), välilaskullisten lentojen välttäminen (33 %) sekä useiden matkojen yhdistäminen yhdeksi (32 %) saivat paljon kannatusta.
Neljäsosa vastaajista (24 %) aikoo suosia autoa ja junaa lentämisen sijaan, mikäli mahdollista. 14 prosenttia liikematkustajista jopa kieltäytyisi työmatkasta, jos matkustaminen edellyttäisi muiden kuin kestävien matkustustapojen käyttöä.
Mielestäni ympäristön kannalta kestävien matkustusvaihtoehtojen tarjoaminen on yrityksille tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, sillä suomalaiset liikematkustajat haluaisivat nähdä matkansa ympäristövaikutukset jo matkaa varattaessa.
Tärkeimmäksi yksittäiseksi metodiksi mainittiin matkustusvaihtoehtojen ympäristövaikutusten visuaaliset indikaattorit rinnakkain esitettynä, jotta niitä on helppo vertailla.
Jokainen liikematkustaja on erilainen, ja mielipiteet vastuullisesta matkustamisesta vaihtelevat sukupolvien välillä.
Nuoremmat liikematkustajat painottavat vanhempia enemmän kestäviä matkustusvaihtoehtoja. Esimerkiksi lähes kaikki Z-sukupolven edustajat sekä milleniaalit ovat ryhtymässä toimiin ympäristövaikutusten vähentämiseksi seuraavan 12 kuukauden aikana.
Nuoremmat sukupolvet harkitsevat todennäköisemmin myös kieltäytymistä työmatkasta, jos se edellyttäisi ei-kestävien matkustusvaihtoehtojen käyttämistä. He ovat tottuneet ottamaan ympäristön huomioon arjessaan, ja mikäli se – tai joku muu – merkityksellinen osa-alue elämässä ei toteudu työpaikalla, organisaatio ei ole enää työnantajana houkutteleva eikä sitouta.
Panostamalla nuorille aikuisille tärkeisiin näkökohtiin liikematkustamisessa organisaatio osoittaa olevansa kiinnostunut heidän prioriteeteistaan ja parantaa samalla asemaansa rekrytointimarkkinoilla, kun tulevaisuuden huipputekijöiden löytäminen voi muuten olla haastavaa.
Yrityksille on siis yhä tärkeämpää selkeyttää ja nostaa esiin liikematkustamisen ympäristövaikutuksia ja tarjota ympäristön kannalta kestäviä vaihtoehtoja sekä näkymää matkanvaraus- ja kuluprosessiin, aina liikematkan suunnittelusta matkan jälkeiseen analytiikkaan.
Jo nyt tarjolla olevat ratkaisut laskevat päästöt matkakuluja ja matkareittejä koskevista tiedoista ja tuovat organisaatioille dataa, jonka avulla ne voivat vähentää liikematkustamisen ympäristövaikutuksia. Datan saatavuus ja avoin hyödyntäminen edistävät työntekijöiden tyytyväisyyttä sekä vihreää siirtymää.
