ArtikkelitTalouden ilmiöt

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET – Vastuullinen kuluttaminen auttaa kohdetta ja kannustaa matkailuyrityksiä eettiseen toimintaan

7 minuutin lukuaika

Matkailu on maailman merkittävimpiä tulonlähteitä, työllistäjiä ja hyvinvoinnin mahdollistajia. Matkailun taloudelliset vaikutukset ovat pääosin positiivisia, mutta aihe sisältää myös ongelmia, joiden tunnistaminen vaatii matkailijalta valppautta.

Teksti: Saana Jaakkola ja Arna Grym
Kansikuva: Pixabay

Taloudellinen hyöty on ensisijainen syy, miksi kohteet ylipäätään haluavat tuoda matkailua ja turisteja alueelleen. Ilman liiketoimintaa ei olisi matkailua, ja syrjäisillä alueilla matkailu voi olla yksi harvoista elannon ansaitsemisen ja elämisen mahdollistajista.

Matkailun taloudelliset vaikutukset ovat pääosin positiivisia, kunhan matkailuyritykset sitoutuvat toimimaan vastuullisesti.

– Jotta matkailuliiketoiminta olisi taloudellisesti kestävää, sen on oltava jatkuvaa, pitkällä aikavälillä kannattavaa ja pyrittävä minimoimaan liiketoiminnasta aiheutuvat haitat, kiteyttää matkailun aluetalousvaikutuksia tutkiva Pasi Satokangas Lapin ammattikorkeakoulun Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutista.

Kuka matkailusta hyötyy?

Taloudellisesti kestävän matkailun toteutuminen siis edellyttää, että matkailuyrityksen tarjoamat tuotteet ja palvelut on hinnoiteltu siten, että yrittäjä pystyy ylläpitämään liiketoimintaansa ja ansaitsemaan työstä elantonsa ilman, että vastuullisen matkailun muista osa-alueista tingitään.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kestävästi toimiva matkailuyritys työllistää paikallisia ja maksaa työntekijöille reilun palkan, kohtelee kaikkia sidosryhmiään – niin työntekijöitä, paikallisia asukkaita, asiakkaita kuin yhteistyökumppaneita – oikeudenmukaisesti ja syrjimättä, noudattaa lakeja ja sääntöjä, maksaa veronsa eikä luo yritystoiminnalla vahinkoa yhteisölle tai ympäristölle.

Matkailu edistää kohteessa elävän yhteisön hyvinvointia sekä suoraan että välillisesti.

– Välitöntä hyötyä muodostuu, kun matkailijat asioivat yrityksissä. Epäsuoria vaikutuksia puolestaan syntyy, kun matkailuyritykset tekevät alihankintaostoja muista yrityksistä ja työntekijät käyttävät palkkatulojaan ostoksiin ja hankintoihin, Satokangas sanoo.

Myönteistä on myös matkakohteen palvelutarjonnan monipuolistuminen. Matkailun tuomien asiakasmäärien ansiosta paikalliset voivat nauttia palveluista, joiden olemassaololle ei olisi edellytyksiä ilman matkailijoita.

Matkailukolikon kääntöpuolet

Matkailun taloudellisina lieveilmiöinä Satokangas mainitsee muun muassa alan kausiluonteisuuden ja verotulovuodot pois alueelta. Jos työntekijät eivät ole paikallisia, palkkatulon verotuotot kulkeutuvat työskentelykunnan sijaan työntekijän kotipaikkaan.

– Ilmiö näkyy hyvin Lapissa talvikaudella, jolloin matkailu työllistää niin paljon, että työntekijöitä on hankittava jopa ulkomailta asti, Satokangas sanoo.

Kausivaihteluilla on hyvät ja huonot puolensa. Moni matkailuyritys elää huippusesongista, jolloin työtä ja asiakkaita on runsaasti. Sesongin ulkopuolella yrityksen hengissä pitäminen ja oman perheen elättäminen voi kuitenkin olla haastavaa.

Toisaalta kausiluonteisuus antaa yrittäjälle ja työntekijöille mahdollisuuden pitää lomaa ja levätä, mutta se tekee henkilökunnan sitouttamisesta vaikeaa. Sesonkityötä tekevällä työntekijällä on vain vähän mahdollisuuksia edetä urallaan ja suunnitella tulevaa. Vuosittain vaihtuvan henkilöstön vuoksi yrittäjät joutuvat kuluttamaan runsaasti resursseja työntekijöiden jatkuvaan kouluttamiseen.

Paikallisyhteisö ei ole automaattisesti edunsaaja

Vastuullisuuden näkökulmasta haasteita aiheuttavat myös matkailualan matalat palkat, hintakilpailusta johtuva hintojen polkeminen kannattamattomalle tasolle sekä yritykset, jotka jättävät vain vähän taloudellista hyötyä toimipaikkakunnalle.

Matkailun tulevaisuuden tutkimuslaitos ETFI (European Tourism Futures Institute) on selvittänyt kritisoitujen all inclusive -resorttien eettisiä ongelmia. Vuonna 2015 julkaistun raportin mukaan asiakkaitaan suljettujen porttien takana palvelevat all inclusive -hotellit ajavat pieniä ja paikallisia yrityksiä konkurssiin. Resorttien tuotot ohjautuvat pois alueelta, mikä lisää resorttien haittavaikutuksia paikallistalouteen.

Isot resortit työllistävät, mutta raportin mukaan paikalliset saavat niistä vain matalasti palkattuja töitä. Hyvin palkatut johtotehtävät jaetaan tavallisesti ulkomaisille työntekijöille. Huonot työolosuhteet, paikallisten yritysten katoaminen, elinkustannusten nousu, matkailijoiden hulppeat oltavat ja kohteen asukkailta suljetut rannat lisäävät eriarvoisuutta ja aiheuttavat kitkaa matkailijoiden ja paikallisten välille.

Matkailun taloudelliset vaikutukset ovat positiivisia, jos matkailuyritykset toimivat vastuullisesti.
Kuvituskuva: Pixabay

Matkailun jakamistalous jakaa mielipiteitä

Matkailijoiden määrä ei suoraan kerro matkailutulojen määrää tai sitä, kuka tulosta hyötyy. Jakamistalouden eri muodot ovat muuttaneet sekä ihmisten tapaa matkailla että matkailutulojen jakaantumista. Tunnetuin esimerkki matkailun saralla on yksityisasuntojen lyhytaikaisen vuokrauksen mahdollistava Airbnb, jonka menestys on tuonut alalle runsaasti samankaltaisia toimijoita.

Yksityisasuntojen vuokraus mahdollistaa matkailijoille kodinomaisen ja hotellia edullisemman majoituksen. Paikallisille se tuo tilaisuuden ansaita tyhjällä huoneella tai asunnolla lisäelantoa. Suosituimmissa matkailukaupungeissa vuokraustoiminta aiheuttaa kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä.

Airbnb-ilmiön nurja puoli

Asuntojen vuokrausbuumi on synnyttänyt ketjumaista ja kyseenalaista liiketoimintaa, joka vääristää sekä majoitus- että vuokramarkkinoita. Ongelmat kärjistyvät liikamatkailusta jo valmiiksi kärsivissä kohteissa, kuten Barcelonassa, Venetsiassa ja Amsterdamissa.

Vuokratason ja elinkustannusten nousu yli paikallisen elintason johtaa siihen, ettei paikallisilla ole enää varaa asua kodeissaan. Kasvavien matkailijamäärien myötä palveluja kohdistetaan ja hinnoitellaan paikallisten sijaan turisteille. Huonosti käyttäytyvien turistien vuoksi rauhattomiksi muuttuneet asuinympäristöt eivät houkuttele paikallisia.

Turisteista ruuhkautuneet kaupunginosat ja keskustat voivat aiheuttaa myös imagohaitan, erityisesti koronaepidemian jälkeisessä tulevaisuudessa, kun monet matkailijat haluavat karttaa ruuhkaisia kohteita.

Rajoituksia loma-asuntomarkkinoille

Monissa suosituissa matkakohteissa onkin ryhdytty vastatoimiin ja asetettu tiukkoja rajoituksia yksityisasuntojen lyhytaikaiselle vuokraukselle. Viimeisimmistä muutoksista ilmoitti liikaturismin haitoista pitkään kärsinyt Amsterdam, joka kieltää tällaisen majoitustoiminnan useissa keskusta-alueen kaupunginosissa heinäkuusta 2020 alkaen.

Jatkossa lyhytaikainen majoitustoiminta vaatii kaikkialla Amsterdamissa luvan, jonka saaminen edellyttää, että asunto on suurimman osan ajasta normaalissa asumiskäytössä. Asuntoa saa vuokrata enintään 30 päiväksi ja korkeintaan neljälle hengelle kerrallaan, ja majoittajan on ilmoitettava jokainen yöpyminen kaupungille. Sääntöjen rikkomisesta voi seurata yli 20 000 euron sakkorangaistus.

Amsterdam on vain yksi esimerkki monista rajoituksia säätäneistä kaupungeista. Toisaalta kärjistyneet ongelmat ja vastuutaan karttavat yritykset tuovat markkinoille myös vastuullisia toimijoita. Tällainen on esimerkiksi Airbnb:n kaltainen palvelu Fairbnb, joka sallii vain yhden majoituskohteen majoittajaa kohti ja ohjaa puolet palvelun tuotoista paikallisen yhteisön tukemiseen.

On myös muistettava, että maailmassa on yhä harvaan rakennettuja ja rauhallisia kohteita, joissa yksityisasuntojen vuokraus matkailukäyttöön hyödyttää aidosti sekä paikallisia että matkailijoita.

Matkailijan on oltava valmis maksamaan

Ennen koronaepidemiaa julkaistut tilastot kertovat, että me suomalaiset matkustamme vapaa-ajallamme EU-kansoista eniten. Vaikka yli 90 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista tekee vähintään yhden vapaa-ajanmatkan vuodessa, emme ole kovinkaan halukkaita kuluttamaan matkailuun enempää rahaa kuin on pakko.

Tiedot selviävät EU:n tilastoyksikön Eurostatin kesällä 2019 julkaisemasta selvityksestä. Sen mukaan suomalaiset kuluttavat keskimäärin 314 euroa matkaa kohden, mikä on keskiarvoa (362 €) vähemmän. Vertailuna tanskalaiset, maltalaiset ja itävaltalaiset kuluttavat yli 600 euroa ja EU:n avokätisin kansa, Luxemburg, 743 euroa matkaa kohden.

Jo tilastojenkin valossa suomalaisten matkailijoiden tekemillä valinnoilla on merkitystä. Erilaiset matkailijat käyttävät matkaillessaan rahaa hyvin eri tavoin, ääripäinä mahdollisimman vähän kuluttavat budjettimatkailijat sekä ylellisyyttä ja eksklusiivista palvelua lomaltaan odottavat luksusmatkailijat.

Yksittäisen ostoksen euromäärää suurempi merkitys on sillä, miten ja millaisiin yrityksiin, tuotteisiin ja palveluihin matkailijat rahaa käyttävät.

Vastuullinen kuluttaminen minimoi matkailun haitat

Vastuullisen matkailun ydinajatus on minimoida matkailun negatiiviset vaikutukset ja vahvistaa positiivisia vaikutuksia. Matkakohteen sekä sen asukkaiden ja matkailutoimijoiden kannalta kyseenalaisimpia ovat matkailijat, jotka tuovat mukanaan matkailun huonot puolet jättämättä kohteeseen yhtään tai hyvin vähän rahaa.

Tällaisena matkailun muotona pidetään esimerkiksi risteilymatkailua, jossa matkustajat rantautuvat kohteisiin vain muutamaksi tunniksi “vatsat täynnä ja lompakot kiinni”, kuten vuonna 2013 julkaistu tutkimus otsikollaan kärjistää. Risteilymatkailijat tuovat satamakaupunkeihin matkailun huonot puolet – ruuhkat, roskat ja ympäristöä saastuttavat risteilyalukset – tukematta paikallista taloutta.

Lukuisat risteilymatkailijoiden rahankäyttöön perehtyneet tutkimukset paljastavat, että muihin matkailijoihin verrattuna risteilymatkailijat jättävät kohteisiin huomattavasti vähemmän rahaa. Vastaavia tutkimuksia on tehty hiljattain esimerkiksi Espanjan Tarragonassa ja Yhdysvaltojen Mainessa.

Kuten Lapin yliopiston Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin johtaja Antti Honkanen matkailun sosiokulttuurisista vaikutuksista kertovassa artikkelissa toteaa, Suomessa vastaavaa ilmiötä esiintyy esimerkiksi Suomenlinnassa.

Kestävyyden kannalta olisi paras suunnitella lomamatkansa niin, että viipyisi kohteessa mahdollisimman pitkään lyhyiden lomien sijaan.

– Pasi Satokangas

Matkailijalla on valta vaikuttaa

Matkailu edellyttää aina rahankäyttöä. Ratkaisevaa on, miten matkailijat sen tekevät. Satokangas kehottaa suosimaan paikallisia yrityksiä ja kohdistamaan kulutusta alueelle, jolla matkailee.

– Esimerkiksi mökkilomalle lähtiessä ruokaostokset kannattaa hoitaa kotikaupungin supermarketin sijaan mökkipaikkakunnalla, hän sanoo.

Samaa ajattelutapaa kannattaa pyrkiä noudattamaan aina tilaisuuden tullen sekä kotona että matkoilla. Hampurilaisen voi nauttia lähiruokaa tarjoilevassa paikallisravintolassa, joka valmistaa annokset lähitilojen tuottamista raaka-aineista. Majoitukset ja aktiviteetit on hyvä varata suoraan yritykseltä itseltään isoja provisioita haukkaavien varaussivustojen sijaan.

– Kestävyyden kannalta olisi paras suunnitella lomamatkansa niin, että viipyisi kohteessa mahdollisimman pitkään lyhyiden lomien sijaan. Pidempi viipymä lisää kulutusta kohteessa, ja korkean sesongin ulkopuolella matkustaminen tasaa tulo- ja työllisyysvaikutuksia koko vuodelle.

Satokangas myöntää, että matkailijan on vaikea tietää, työllistääkö matkailuyritys todella paikallisia tai tekeekö se hankintansa paikallisesti. Vielä vaikeampaa on selvittää, millaiset oikeudet työntekijöillä on ja saavatko he työstään riittävän rahallisen korvauksen. Jos tietoa ei löydy yrityksen verkkosivuilta, valveutunut matkailija kysyy yrityksestä suoraan, ovatko työntekijät paikallisia ja mistä se raaka-aikeensa ja muut tarvikkeensa hankkii.

Voiko matkailu pelastaa talouden?

Satokangas ei uskalla ennustaa, miten matkailu toipuu koronapandemian jälkeisestä kriisistä.

– Ennen koronaa matkailussa meni taloudellisesti hyvin, mutta epidemia on tehnyt tilanteesta vaikean. Tällä hetkellä ei varmasti tiedetä, miten toipuminen sujuu, mille tasolle palataan ja missä ajassa, vaikka joitain arvioita on jo olemassa. Työ- ja elinkeinoministeriön kokoamien ennakointitietojen mukaan matkailu saattaisi palata ennalleen noin kahden vuoden kuluessa.

Matkailu voi auttaa kohteita ylös kriiseistä. Nopeasti kasvanut turismi nosti Islannin talouden ahdingosta vuoden 2008 pankkikriisin jälkeen. Matkailulla on mahdollisuus isoon rooliin myös siinä, miten kovan kolauksen kokenut maailmantalous toipuu koronaviruksen aiheuttamasta ahdingosta.

Iso kysymys on, miten kuluttajakäyttäytyminen muuttuu koronan myötä. Lähimatkailun arvostus ja pienten, paikallisten yritysten tukeminen ovat koronaepidemian myötä kasvaneita ilmiöitä, jotka auttavat talouden eheytymisessä ja joiden soisi säilyvän matkailijoiden muistissa myös koronan jälkeisessä tulevaisuudessa.

Vastuullisen matkailijan vinkit taloudellisesti kestäviin valintoihin

Ennen matkaa:

Varaa matkaliput, majoitukset ja aktiviteetit suoraan yrityksestä kansainvälisten varaussivustojen sijaan. Näin varmistat, että yritys saa vierailustasi tarvitsemansa taloudellisen hyödyn.

Suosi matkustamista kiireisimmän sesongin ulkopuolella ja viivy kohteessa mahdollisimman pitkään. Pidempi viipymä lisää kulutusta kohteessa, ja sesongin ulkopuolella matkustaminen tasaa työllisyyttä ja matkailutuloja pitkin vuotta.

Matkan aikana:

Suosi pieniä ja paikallisia yrityksiä monikansallisten suurketjujen sijaan. Näin varmistat, että paikallinen yhteisö saa kuluttamistasi rahoista mahdollisimman ison hyödyn.

Pidä huoli, että kulutat myös rahaa kohteessa ja jätät näin jälkeesi taloudellista hyötyä pelkkien haittojen sijaan.

Matkan jälkeen:

Kerro kokemuksistasi – sekä hyvistä että huonoista – omalle lähipiirille ja muille matkailijoille esimerkiksi sosiaalisen median tai matkailufoorumien kautta. Kerro vastuullisista valinnoistasi ja niiden merkityksestä. Älä kannusta muita huonolla esimerkillä huonoihin valintoihin.

Suosittele pieniä ja paikallisia yrityksiä, joiden palveluja käytit matkallasi, jotta muutkin matkailijat löytäisivät niiden asiakkaaksi. Jätä positiivinen palaute yrityksen netti- tai Facebook-sivulle tai hyödynnä matkailijoiden suosimia keskustelualustoja.

Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö JOKES on tukenut tämän artikkelin tuottamista apurahalla. Kiitos tuesta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit:
Kolumnit

Vastuullisuus- ja ilmastokeskustelu vaatii näkökulmien avartamista – ihan kaikilta

3 minuutin lukuaika

Täydellisessä maailmassa olisi vain ympäristön ja ihmiskunnan kannalta selvästi hyviä ja selvästi huonoja vaihtoehtoja. Niin kauan kuin mustavalkoisuus ei ole todellisuutta, on meidän opittava kuuntelemaan myös vastakkaista osapuolta.

Uutiset

Rantakadulla kaupatun tuoteväärennöksen hinta voi nousta jopa 10 000 euroon – näin varmistut tuotteen aitoudesta lomamatkalla ja verkossa

2 minuutin lukuaika

Houkuttelevan halpa turistirihkama voi koitua aitoa merkkituotetta kalliimmaksi. Väärennös voi olla haitaksi itselle ja ympäristölle, ja esimerkiksi Italiassa väärennetyn tuotteen ostava turisti voi saada jopa 10 000 euron sakon. Euroopan kuluttajakeskus antaa vinkkejä aidon tuotteen tunnistamiseen.

Keskustele aiheesta täällä. Vain asialliset kommentit julkaistaan.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

×
ArtikkelitYhteisöt ja kulttuurit

MATKAILUN SOSIAALISET JA KULTTUURISET VAIKUTUKSET – Siltojen rakentaja vai epätasa-arvon edistäjä?