ArtikkelitMainosyhteistyöYmpäristö ja ilmasto

Vastuullisuus on saanut rinnalleen uudistavan termin, mutta mitä uudistava matkailu oikein tarkoittaa?

6 minuutin lukuaika

Mainosyhteistyö: Mood of Finland | Vastuullisen matkailun rinnalla puhutaan nyt uudistavasta matkailusta (regenerative tourism). Onko kyseessä vain uusi trendikäs termi muiden joukossa vai mitä uudistava matkailu oikein tarkoittaa – ja mitä merkitystä sillä on?

Teksti: Saana Jaakkola
Kansikuva: Ihmisiä patikoimassa Patagoniassa. Toomas Tartes / Unsplash.

Joulukuun alussa pieni mutta innostunut joukko matkailualan muutoksesta kiinnostuneita suomalaisia kokoontui näyttöjensä ääreen virtuaaliglögeille vastuullisen matkailun kouluttajan ja konsultin Anu Nylundin kutsumana.

Osallistujia ei ollut vain Suomesta. Tapahtumassa pääpuheenvuoron saivat chileläisen Turismo Regenerativo -yrityksen Carlos Briceño ja Martín Araneda, jotka avasivat osallistujien silmiä uudenlaisesta matkailusta. Uudistavasta matkailusta.

Iniciativa Global de Turismo Regenerativo on kansainvälinen uudistavan matkailun aloite, joka kokoaa yhteen matkailun ammattilaiset, yrittäjät ja vaikuttajat mutta myös matkailun vaikutusten kanssa elävät paikalliset ympäri maailmaa. Yhteisöllisen alustan tavoitteena on edistää globaalia ajattelutavan muutosta vastuullisesta ja kestävästä kohti regeneroivaa eli uudistavaa mielentilaa ja ajatusmaailmaa.

Kun aiheena on uudistava matkailu, juuri siitä on aloitettava: mielentilan ja ajatusmaailman muutoksesta.

Mikä on matkailun tarkoitus?

Carlos Briceño ja Martín Araneda veivät osallistujat virtuaalimatkalle keskelle Etelä-Amerikan eteläkärjessä sijaitsevan Patagonian koskematonta luontoa ja henkeäsalpaavia maisemia, kauas asutuksesta, kauas kaikesta. Sitten he heittivät ilmoille kysymyksen: mikä on matkailun tarkoitus? Miksi ihmeessä ihmisten olisi päästävä tähän kaukaiseen ja koskemattomaan kohteeseen?

– Matkailulla on oltava muukin tarkoitus kuin ihmisten viihdyttäminen, Carlos Briceño sanoo.

Tähän asti matkailun kehittäjät ovat pohtineet, mitä kohde voisi antaa matkailulle ja matkailijoille. Uudistavassa ajattelussa kysymys käännetään päälaelleen. On kysyttävä, mitä matkailu voisi antaa kohteelle, jotta kohde ja siellä elävät ihmiset voisivat paremmin.

– Meidän on mietittävä, miten kohteeseen on mahdollista viedä ihmisiä siten, että itse kohde hyötyy. Miten saamme vierailijat luomaan yhteyden paitsi paikan kauneuteen myös sen ongelmiin ja uhkiin, jotka asettavat kohteen vaaraan, Briceño tarkentaa.

Ei riitä, että matkailutoiminta aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa kohteelle ja siellä asuville ihmisille, kuten kestävän ja vastuullisen matkailun teesit opastavat.

Yksinkertaisimmillaan uudistavan matkailun ydinajatuksen voisi kiteyttää sanoihin: uudistava matkailu varmistaa, että matkailu tuo kohteeseen jotakin positiivista, jotakin entistä parempaa pelkkien seurausten minimoinnin sijaan. Uudistava matkailu jättää kohteen parempaan tilaan kuin missä se oli ennen kohteeseen saapumista.

Todellisuudessa uudistava matkailu menee tätä pidemmälle.

Uudistava matkailu puheenaiheeksi myös Suomessa

Suomessa uudistavasta matkailusta on puhuttu vasta vähän. Virtuaaliglögit chileläisten uudistavan matkailun asiantuntijoiden parissa järjestänyt Anu Nylund on seurannut aihetta jo pitkään ja uskoo tilanteen muuttuvan lähitulevaisuudessa.

Hän on itse ammentanut oppejaan uudistavan matkailun tärkeimmiltä tutkijoilta, asiantuntijoilta ja vaikuttajilta. Näihin nimiin kuuluu muun muassa tiedostavan matkailun konsulttiyritys Conscious Travelin perustaja ja matkailun muutosagentti Anna Pollock, joka on yksi maailman tunnetuimmista uudistavan matkailun asiantuntijoista ja puolestapuhujista.

Hiljattain Nylund on opiskellut Turismo Regenerativon uudistavan matkailun täydennyskoulutuksen ja valmistelee nyt aiheesta webinaari- ja työpajasarjaa yhdessä kansainvälisten ja kotimaisten asiantuntijoiden kanssa, jotta aihe tulisi tutummaksi myös suomalaisille. Osin suomeksi ja osin englanniksi toteutettavan koulutussarjan kehittämisessä ovat mukana myös Anna Pollock, Carlos Briceño ja Martín Araneda.

Työtä on tehtävänä paljon.

– Meidän pitää muuttaa isosti tapaamme ajatella, päästää irti vanhasta ja ottaa vastaan uutta, ja se vaatii aikaa. Yksittäiset teot eivät ole uudistavan matkailun ydin vaan muutos parempaan vaatii isoa määrää ihmisiä ja ison tason muutoksia, Nylund sanoo.

Kaikki eivät tule hänen mukaansa edes pystymään siihen.

– Kaikki eivät halua muuttaa ajattelua ja tapaansa toimia, ja se onkin iso haaste.

Menestyksen uudet mittarit

Matkailun menestystä on pitkään mitattu matkailijoiden ja matkailutulojen määrällä. Tavoitteena on ollut niiden jatkuva kasvu, usein hinnalla millä hyvänsä.

Vähemmälle huomiolle ovat jääneet matkailun kasvun vaikutukset kohteeseen ja sen resursseihin. Luontoa tuhoutuu uusien rakennusten, liikenneyhteyksien ja matkailupalvelujen tieltä. Usein matkailijat myös kuluttavat esimerkiksi sähköä ja vettä moninkertaisesti paikallisia asukkaita enemmän.

Koronapandemian vaikutusten myötä matkailun määrällisiä mittareita on seurattu entistä intensiivisemmin. Taustalle ovat unohtuneet suuremmat uhat, kuten ilmastonmuutos ja luontokato, joita matkailu osaltaan vahvistaa mutta jotka myös uhkaavat koko toimialan tulevaisuutta, jos muutosta ei tapahdu.

Uudistava ajattelu vaatii määrittelemään menestykselle uudet, inhimillisemmät mittarit.

Niin on tehty Carlos Briceñon mukaan esimerkiksi Costa Ricassa, missä menestystä ei mitata vuosittaisten matkailijamäärien perusteella vaan sillä, montako kolibria palaa talven jälkeen takaisin alueelle edeltävään vuoteen verrattuna.

Asiantuntijoiden puheet ison tason muutoksista eivät ole vähättelyä. Maailman tunnetuimpiin uudistavan matkailun puolestapuhujiin kuuluva Anna Pollock siteeraa usein Albert Einsteinia sanoin:

"The world we have created is a product of our thinking;
it cannot be changed without changing our thinking.

No problem can be solved with the same consciousness that created it."

Se tarkoittaa, että maapallon nykytila on ajattelumme tuotos, emmekä voi parantaa ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin ongelmia luodessa. Siksi vaaditaan täydellistä ajattelutavan muutosta: on sisäistettävä, että ihmiset ovat osa luontoa, osa maapalloa, jossa kaikilla ja kaikella on yhteys toisiinsa.

Luonto uudistaa jatkuvasti itseään voidakseen kukoistaa. Ihmisten tulisi tehdä samoin.

Jatkuvasta kasvusta jatkuvaan kukoistukseen

Uudistavan ajattelun tunnetuin esimerkki on tuttu maataloudesta. Uudistava viljely parantaa maaperän hyvinvointia ja kasvukuntoa sekä tuottaa ilmastohyötyjä edistämällä maaperän kykyä sitoa hiiltä sekä parantamalla luonnon monimuotoisuutta. Hyvinvoiva kasvualusta tuottaa myös varmemmin satoa, mikä tuo lopulta hyötyä myös tuottajalle.

Uudistava viljely saa kasvualustan kukoistamaan. Miten tämä ajatusmaailma on mahdollista siirtää matkailuun?

Anu Nylund puhuu paikan hengestä, sense of place. Se tarkoittaa, että kohteessa elävä yhteisö otetaan alusta alkaen vahvasti mukaan matkailun kehittämiseen.

– Uudistavassa matkailussa on keskeistä kysyä, miten paikalliset näkevät paikan ja millaisena he haluavat sen säilyvän. Mitä vierailijoille halutaan kohteesta jakaa? Mistä paikalliset ovat ylpeitä, miksi he haluavat elää siellä? Ja ennen kaikkea, millaisia vieraita he haluavat kotiinsa kutsua?

Uudistava matkailu tavoittelee jatkuvan kasvun sijaan jatkuvaa elinvoimaisuutta.

Nylund painottaa, että uudistavassa ajattelussa on etsittävä innovatiivisesti keinoja ennallistaa ja ehkäistä haittoja sen sijaan, että kohteen hidasta tuhoa seurataan hiljaa sivusta. On ympäristön ja yhteisön kannalta tärkeää mutta myös taloudellisesti kannattavampaa ennaltaehkäistä kuin miettiä jälkikäteen, miten jo pilattu kohde voidaan korjata.

– Käytännössä se voisi tarkoittaa esimerkiksi tyhjäksi jääneen kyläkoulun hyödyntämistä matkailutoimintaan uudisrakentamisen sijaan, Nylund tarkentaa.

Esimerkki uudistavasta matkailusta: Lapin Paimenlomat

Hyviä uudistavan matkailun esimerkkejä löytyy Belgiasta Patagoniaan ja Uuteen-Seelantiin, mutta niitä on myös Suomessa. Anu Nylund haluaa nostaa esiin Lapin Paimenlomat -matkailukonseptin, joka on alusta alkaen suunniteltu paikallisyhteisön ja -ympäristön ehdoilla. Kuva: Anu Nylund

Uudistava matkailu tavoittelee jatkuvan kasvun sijaan jatkuvaa elinvoimaisuutta. On siis pohdittava, miten matkailu voisi saada kohteet ja siellä elävät yhteisöt voimaan hyvin, kukoistamaan.

Mutta voimmeko todella muuttaa ajatusmaailmaamme vastuullisesta kohti uudistavaa, kun vastuullisuus ja kestävyyskin ovat vasta kaukaisia tavoitteita?

Matkailijasta tulevaisuuden muutosagentti

Joulukuinen virtuaalimatka Patagoniaan alkoi herätellä osallistujissa ajatuksia ja tunteita. Tilaisuudessa muisteltiin matkakohteita, joiden paikan henki katosi vain parissa vuodessa, kun rehevän metsän keskellä piillyt pieni, idyllinen kylä muuttui massoja tavoittelevaksi, hotellien täyttämäksi turistikohteeksi. Sen myötä katosi myös kylää ympäröineet metsäalueet.

Tapahtumassa myös pohdittiin, miten Suomi voisi aloittaa matkan kohti uudistavaa matkailua, kun täällä yhä jatketaan sokeasti kasvuun tähtäämistä esimerkiksi lennättämällä ennätysmäärä päivämatkailijoita charterlennoilla Isosta-Britanniasta Lappiin ja takaisin.

– Toimeentulo on mahdollista saada pienemmillä matkailijamäärillä, mutta sen on lähdettävä strategiasta. Tarvitaan isoja päätöksiä siitä, miten tulevaisuudessa toimitaan, että luonto saadaan oikeasti säilymään. Tätä muutosta on tuettava myös rahallisesti, Nylund toteaa.

”Nyt meillä tavallaan ylikalastetaan, kun kohteiden kantokyky ylittyy.”

– Anu Nylund, Mood Of Finland

Hän uskoo, että matkailijoilla on muutoksessa iso rooli. Nylundin mukaan matkailija on parhaimmillaan se muutoksen tuoja eli muutosagentti, joka vaatii, että matkailun on tuotava kohteeseen aitoja hyötyjä. Jokainen matkailija voi pohtia, miten valita ja toimia, jotta matkakohde olisi sieltä lähtiessä parempi kuin sinne saapuessa.

Matkailun muutosagenttien voima voi ulottua myös Lapin-matkailuun.

– Mitä, jos matkailijat sanoisivat itse, että emme halua matkustaa Lappiin, jotta se säilyisi autenttisena ja paikallisena? Kun matkailijat tekisivät sen valinnan, olisi päätösten seurattava perässä.

Nylund haastaa kohteissa elävät yhteisöt pohtimaan, miten ne tulisivat toimeen, jos matkailijamäärät vähenisivät pysyvästi. Mitä ovat ne uudenlaiset ja uudistavat palvelut, jotka auttaisivat kohdetta kukoistamaan ja joista yhteisöt saisivat elinkeinonsa pienemmillä matkailijamäärillä?

– Olemme todennäköisesti menossa kohti aikaa, jolloin matkailijat jopa sanovat, että he maksavat mieluummin siitä, ettei kohteeseen matkusteta pilaamaan sitä. He mieluummin seuraavat ruudulta, kuinka paikallisopas kuljettaa heitä kohteessa virtuaalisesti ja se riittää heille, koska he tietävät, että muuten paikka tuhoutuu.

Nylund käyttää vertauksena tuttua sanontaa, jonka mukaan köyhälle ei kannata antaa kalaa, jotta hän voisi syödä päivän, vaan hänet kannattaa opettaa kalastamaan, jotta hän saisi keinoja parantaa elinmahdollisuuksiaan. Uudistavassa matkailussa on mietittävä vielä pidemmälle: miten ympäristö säilyisi niin hyvinvoivana, että kaloja riittää myös tulevaisuudessa.

– Tämä pätee myös meillä Suomessa. Nyt meillä tavallaan ylikalastetaan, kun kohteiden kantokyky ylittyy. Meidän on yritettävä muuttaa ajattelutapaamme tai tilanne pahenee entisestään.

Anna Pollockin usein siteeraama Einstein sen jo tiesi. Ongelmia ei ratkaista ajattelemalla samalla tavalla kuin ongelmia luodessa.

Keskustelussa on 2 kommenttia

Keskustele aiheesta täällä. Kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.