Junamatkailun suosio kasvaa, mutta maata pitkin tapahtuvaa matkailua paketoivat matkatoimistot puuttuvat. Vielä testausvaiheessa oleva Maata pitkin -matkatoimisto tarjoaa konsultointiapua matkailijoille, jotka kaipaavat apua ja inspiraatiota ympäristöystävällisempään ja elämyksellisempään matkailuun.
Teksti: Saana Jaakkola
Kansikuva: Ketut Subiyanto / Pexels
Syötä hakukenttään toivomasi määränpäät ja matkapäivät. Valitse hakutuloksista sinulle sopivin vaihtoehto, ja maksa ostoksesi. Klik!
Liput ovat nyt matkalla luoksesi.
Näin helppoa on lentomatkan ostaminen tänä päivänä. Vähintään yhtä helppoa pitäisi olla myös maata pitkin taitettavan matkan varaaminen, mutta todellisuus on toista.
Suosituimpien reittien – kuten Tukholman ja Berliiniin sekä Berliinin ja Budapestin välisten yöjunamatkojen – suunnittelu ja varaaminen sujuvat mutkattomasti myös ensikertalaiselta. Vaikeuksiin voi törmätä kuitenkin jo Euroopan sisällä.
Aikataulut eivät osu yksiin, junaliput on varattava netin sijaan rautatieaseman tiskiltä tai puhelimitse, ja junamatka saattaa sisältää linja-autolla taitettavia etappeja.
Tällaisilla reiteillä kokeneemman maata pitkin -matkailijan konsultointiapu voi tuntua korvaamattomalta.
Maata pitkin -messuista matkatoimistoksi
Maata pitkin -matkatoimisto sai alkunsa samaa nimeä kantavista matkamessuista, jotka järjestettiin ensimmäistä kertaa Helsingissä tammikuussa 2019. Maata pitkin -matkamessujen takana on pieni ryhmä aktiiveja, jotka halusivat tarjota tukea ja vinkkejä muille vaihtoehtoisia matkustustapoja etsiville matkailijoille.
Maata pitkin -matkamessuja tuottaa helsinkiläinen luova toimisto Måndag, jonka perustaja Arto Sivonen on yksi matkatoimiston puuhamiehistä.
– Tieto maata pitkin -matkustamisesta on hyvin sirpaleista ja hajanaista, eikä infrakaan oikein ole kunnossa. Messujen alkuperäinen idea oli lobata matkailun muutosta, mutta maata pitkin -matkailussa on vielä paljon haasteita, Sivonen sanoo.
Suomessa merkittävin kanava maata pitkin toteutettavien matkojen suunnitteluun ja vinkkien jakamiseen on Santeri Junttilan perustama Facebook-ryhmä Maata pitkin matkustavat, jossa on mukana yli 25 000 aiheesta kiinnostunutta matkailijaa. Neuvoja ja reittiehdotuksia matkan toteuttamiseen voi selata myös Antti Koskelan avaamalta maatapitkin.net-sivustolta.
Maata pitkin matkustamiseen keskittyvät matkatoimistot Suomesta kuitenkin puuttuvat. Tätä tarvetta vastaamaan Maata pitkin -messujen ydinryhmä perusti kesällä 2021 konsultointiapua tarjoavan Maata pitkin -matkatoimiston, joka toimii osoitteessa maatapitkin.com.
Inspiraatiota ja vertaistukea junamatkan suunnitteluun
Yksi Maata pitkin -matkatoimiston ideanikkareista on helsinkiläinen arkkitehti Inari Virkkala, joka teki päätöksen lennottomista vapaa-ajanmatkoista neljä vuotta sitten. Omilla junamatkoilla koetut hankaluudet synnyttivät ajatuksen sparrausapua tarjoavasta matkatoimistosta.
Maata pitkin -matkatoimisto ei järjestä matkoja tai myy lippuja, vaan tarkoituksena on auttaa matkan suunnittelussa ja lippujen varaamisessa. Pilotointivaiheessa olevan matkatoimiston konsultit ovat kokemusasiantuntijoita, jotka neuvovat muita matkailijoita oman erikoisosaamisensa pohjalta.
Verkkosivustolta löytyvän yhteydenottolomakkeen avulla asiakas voi varata konsultointiajan esimerkiksi työ- ja vapaa-ajanmatkojen yhdistämiseen, vauvan kanssa reilaamiseen, matkailun ympäristövaikutuksiin sekä eri teemoihin, kuten ruoka- tai luontomatkailuun liittyen.
”Eniten matkailijat kaipaavat tukea ja sparrausta kasvattaakseen itseluottamusta ja saadakseen rohkaisua maata pitkin -matkailuun.”
– Inari Virkkala
Matkatoimiston lanseeraustilaisuus oli tarkoitus pitää tammikuussa Helsingin messukeskuksessa järjestettävillä Matkamessuilla, joiden yhteyteen Maata pitkin -messutkin vuonna 2020 muuttivat. Matkamessujen peruuntuminen siirsi myös matkatoimiston virallisempaa lanseerausta myöhemmäksi.
Haasteista huolimatta konsultointitapaamisia on jo järjestetty niin yksittäisille vapaa-ajanmatkailijoille kuin paljon matkustaville järjestöille, jotka haluavat vähentää matkustamisen aiheuttamia kielteisiä ympäristövaikutuksia.
– Eniten matkailijat kaipaavat tukea ja sparrausta kasvattaakseen itseluottamusta ja saadakseen rohkaisua maata pitkin -matkailuun, Virkkala sanoo.
Hän itse tarjoaa vapaaehtoisena työaikojen ulkopuolista konsultointia ensisijaisesti Suomen yöjuniin, Euroopan interrail-matkoihin, kulttuurihistoriaan sekä pyörämatkailuun liittyen.
Konsultointi on toistaiseksi maksutonta, mutta asiakkailta toivotaan 25–50 euron lahjoitusta heidän valitsemalleen hyväntekeväisyys- tai ympäristöjärjestölle vastineeksi konsultoinnista.
Tavoitteena täyden palvelun matkatoimisto
Virkkala ja Sivonen toivovat Maata pitkin -matkatoimiston yhteistyökumppaneiksi erityisesti yrityksiä, joiden kautta asiakkaat voisivat paketoida ja varata matkansa vaivattomasti.
– Matkatoimistot eivät vielä ole ymmärtäneet maata pitkin -matkailun potentiaalia. Toisaalta syynä tarjonnan puuttumiseen voi olla osaamisen puute, Sivonen pohtii.
Hän uskoo, että maata pitkin -matkailuun keskittyvällä matkatoimistolla olisi potentiaalia tukea uudenlaista yrittäjyyttä. Matkapaketteihin voisi yhdistää uniikkeja majoituksia ja erilaisia tapoja matkustaa, kuten pyörämatkailua.
Matkalla on kuitenkin mutka poikineen. Maarajat ylittävä junamatkailu on vielä marginaalista, ja kysynnän kasvu vaatii isoa asennemuutosta matkailijoilta.
– Ihmiset ovat tottuneet pikamatkailuun. Maata pitkin matkaillessa viikonloppupyrähdykset Roomaan voi unohtaa, on opittava uudenlainen tapa matkustaa, Sivonen sanoo.
”Junamatkailun pitäisi olla lentämistä edullisempaa, mutta tilanne on täysin päinvastainen. Lentokerosiinia ei edelleenkään veroteta, vaikka tuet olisi syytä osoittaa raideliikenteelle.”
– Arto Sivonen
Haasteet on käännettävä eduiksi. Junamatkalla aikaa voi käyttää työntekoon, jos oma työ sen sallii. Maata pitkin matkailevan on helpompi vierailla matkansa aikana useammassa kohteessa. Lisäksi junalla matkustetaan lähes poikkeuksetta keskustasta keskustaan, jolloin lentokentällä odottelut sekä siirtymiset lentokenttien ja keskustojen välillä jäävät pois. Rautatieasematkin alkavat olla monissa kaupungeissa kiinnostavia ja jopa luksusmaisia käyntikohteita.
Suurin haaste on kuitenkin hinta. Riittääkö pelkkä asennemuutos siirtymään pikamatkailusta hitaaseen matkustamiseen, kun halpalentoyhtiöt tuputtavat alle 10 euron lentomatkoja Euroopan suosikkikohteisiin?
– Junamatkailun pitäisi olla lentämistä edullisempaa, mutta tilanne on täysin päinvastainen. Lentokerosiinia ei edelleenkään veroteta, vaikka tuet olisi syytä osoittaa raideliikenteelle, Sivonen haastaa.
