ArtikkelitIhmiset

Jonnan irtiotto vaihtui työsuhteeksi Utsjoen revontulten alla – vastuullisen matkailun koulutus johdatti uuteen suuntaan

6 minuutin lukuaika

Matkailualaa vaivaa ennennäkemätön työvoimapula, eikä avoimiin tehtäviin tahdo löytyä hakijoita. Vastuullisuuteen panostavat yritykset parantavat korttejaan paitsi asiakkaiden myös työntekijöiden silmissä – silloin työsuhde voi syntyä vaikka kesken lomamatkan.

Teksti: Saana Jaakkola
Kansikuva: Jonna Wood

Maaliskuussa turkulainen Jonna Wood, 41, jätti vakituisen työsuhteen taakseen ja osti itselleen retkeilyauton. Hän pakkasi koirat ja tärkeimmät matkatavarat autoonsa ja lähti tutkimaan Suomea ja Norjaa ilman suunnitelmia ja aikatauluja.

Irtiotto oli tarpeen. Wood oli hiljattain ottanut vastaan uuden työpaikan, jonka piti tuoda elämään turvaa ja varmuutta, mutta toisin kävi.

– Työ vaikutti mielenkiintoiselta, ja yritys teki minuun suuren vaikutuksen vastuullisuus- ja työnantajaviestinnällään. Hyvin nopeasti kuitenkin selvisi, ettei sanoja eletty todeksi käytännön teoissa, Wood sanoo.

Hän alkoi voida uudessa työssä nopeasti huonosti ja lopulta uupui jatkuvassa vastuu- ja valtasuhteiden sekä arvoristiriitojen aallokossa. Ikävä työnantajakokemus vaikutti itsetuntoon, mutta taustalla kalvoivat myös hiljattain tapahtuneet ero ja rakkaan lemmikin kuolema.

– Tuntui, että olin hukassa ja tarvitsin aikaa rakentaakseni itseni uudestaan. Halusin pohtia rauhassa, millaisessa yrityksessä haluaisin todella olla töissä.

Ainoa Woodin ennalta suunnittelema viipymä oli ruskaloma Utsjoella sijaitsevassa Aurora Holidays -lomakylässä, josta hän oli varannut mökin kuukausia aiemmin.

Vaikka uusi koti kulki renkailla sinne minne sen asukkaatkin, ei Wood halunnut perua mökkivaraustaan. Olihan koronapandemia koetellut matkailuyrittäjiä jo puolentoista vuoden ajan.

Jonna Wood tarvitsi irtioton arjesta ja osti retkeilyauton itseään ja koiriaan varten
Jonna Wood, 41, jätti vakituisen työn maaliskuussa 2021 ja hankki retkeilyauton kaivattua irtiottoa varten. Yhdessä koiriensa kanssa Wood lähti kiertämään Suomea ja Norjaa arvaamatta, mihin seikkailu hänet veisi. Kuva: Jonna Woodin kotialbumi

Matkailu alkoi tehdä paluuta, työntekijät eivät

Asiakaspula ja perutut varaukset eivät ole ainoita pandemiaan liittyviä haasteita, joiden parissa matkailuyritykset painivat. Epävarma tai jopa täysin olematon työllisyystilanne on saanut monet matkailualan työntekijät vaihtamaan alaa.

Vaikka matkailu alkoi kesän ja syksyn mittaan virkistyä ja työpaikkoja avautua, merkittävä osa työntekijöistä ei ole palannut alan tehtäviin.

Työvoimapula riivaa nyt useita eri toimialoja. Keskuskauppakamarin syyskuussa julkaiseman kyselyn mukaan lähes 75 prosenttia yrityksistä kärsii osaavan työvoiman puutteesta. Kyselyyn vastasi 1 297 jäsenyritystä ympäri Suomea.

Erityisen akuuttina ongelma näyttäytyy matkailualalla, joka kärsi työntekijäpulasta jo ennen pandemiaa. Nyt tilanne on kärjistynyt huippuunsa – alaa vaivaa työvoimapulan lisäksi hakijapula. Avoimiin paikkoihin ei ole tulijoita.

Yleinen työttömyyskassa YTK teetti syyskuussa oman kyselynsä, jossa kysyttiin työttömyyskassan jäsenten näkemyksiä työvoimapulaan. Yli 17 000 vastaajasta 40 prosenttia kertoi kokevansa, että oma ala kärsii työntekijöiden puutteesta. Matkailu-, majoitus- ja ravintola-alalla toimivista vastaajista näin totesi jopa 60 prosenttia.

Samassa kyselyssä selvisi, että valtaosa (70 %) vastaajista ei ole kiinnostunut vaihtamaan toimialaa työvoimapulan vuoksi. Alanvaihtoon vaaditaan siis muitakin houkuttimia kuin varma työpaikka. Mitä matkailualalta puuttuu – miksi työntekijöitä on niin vaikea saada takaisin?

Pelkkä motivaatio ei riitä, jos perusasiat ovat pielessä

Itä-Suomen yliopiston matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen nimeää ongelman juurisyiksi hyvin konkreettisia asioita: matalat palkat, keskinkertaisen johtamisen sekä työntekijän heikot vaikuttamismahdollisuudet työolosuhteisiin, kuten työaikoihin ja omaan toimenkuvaan.

– Pelkkä sisäinen motivaatio ei tuo ruokaa pöytään ja maksa vuokraa. Palkan on turvattava ihmisen perustarpeet, Pesonen sanoo.

– Työntekijöiden kannalta on tietysti hyvä, että alalla on työnhakijan markkinat. Työntekijä voi valita työtä, jonka tekemisen hän kokee mielekkäänä ja merkityksellisenä. Silloin on myös paremmat mahdollisuudet neuvotella palkasta.

Itä-Suomen yliopiston matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen
Kuva: Juho Pesosen kotialbumi

Työn mielekkyys ja merkityksellisyys. Taikasanat, jotka puhuttavat ympäri maailmaa.

Yhdysvalloissa viime keväänä käynnistyneestä ja syksyn mittaan kiihtyneestä alanvaihtobuumista on uutisoitu paljon myös Suomessa. Pesonen uskoo, että ”suureksi irtisanoutumisaalloksi” (The Great Resignation) nimetyssä ilmiössä ja Suomen työvoimapulassa on pohjimmiltaan kyse samoista lähtökohdista. Koronapandemia on saanut ihmiset pohtimaan omia arvojaan sekä sitä, mitä he haluavat elämässään tehdä ja saavuttaa.

”Aika paljon on maksettava, että ihmiset suostuisivat työskentelemään ikävissä olosuhteissa.”

– Juho Pesonen

Vaikka asennetasolla trendi oli olemassa jo ennen pandemiaa, korona konkretisoi sen, että nyt ihmiset uskaltavat tehdä, mistä he ovat vuosia haaveilleet. Työn on oltava tekijälleen merkityksellistä sen sijaan, että tehdään sitä, mitä tarjolla sattuu olemaan.

Pesonen huomauttaa, että kun uravalinta tehdään omaan arvomaailmaan perustuen, johtamisen rooli kasvaa entisestään.

– Aika paljon on maksettava, että ihmiset suostuisivat työskentelemään ikävissä olosuhteissa.

Vastuullisen matkailun koulutus synnytti oivalluksen kutsumustyöstä

Jonna Wood koki viime keväänä kantapään kautta, miten sekava ja omien arvojen kanssa ristiriidassa oleva johtaminen voi työntekijään vaikuttaa. Etsiessään elämälleen uutta suuntaa hän huomasi sosiaalisessa mediassa ilmoituksen uudesta vastuullisen matkailun koulutuskokonaisuudesta.

– Ravisuttava työkokemus sai minut perehtymään vastuullisuuteen tarkemmin, sillä koin tarvetta ymmärtää, mitä olin kokenut. Niinpä hyppäsin innolla koulutukseen mukaan, Wood kertoo.

Omaan tahtiin opiskeltava Vastuullisen matkailun portaat -koulutuskokonaisuus sopi Woodin uuteen, liikkuvaiseen elämäntyyliin. Täysin digitaalinen koulutus ei vaatinut fyysistä läsnäoloa luokkahuoneessa, ja kursseja voi valita opiskeltavaksi eri aihepiireistä oman mielenkiinnon mukaan.

Jonna Wood löysi inspiraation urasta kestävän matkailun parissa verkkokoulutuksen avulla
Luontokuvaaja ja kansainvälisen markkinoinnin ammattilainen Jonna Wood on asunut kolmella eri mantereella ja työskennellyt useissa luontomatkailualan yrityksissä. Uusi urapolku vastuullisen matkailun parissa syntyi verkkokoulutuksen inspiroimana. Kuva: Jonna Woodin kotialbumi

Palaset alkoivatkin loksahdella nopeasti kohdilleen. Ahaa-elämys omasta urapolusta syntyi heti koulutuksen perusteita opiskellessa.

– Olen aina ollut vastuullinen matkailija, ja kun aloin yhdistää aiempaa opiskelu- ja työkokemusta lukemaani, ymmärsin, että minulla olisi paljon annettavaa kestävälle ja kansainväliselle luontomatkailulle, Wood kertoo.

– Jo pienenä halusin pelastaa maailman. Vastuullisen matkailun koulutus auttoi ymmärtämään, että tätä haluan tehdä. En vain osannut vielä sanoa, miten.

Vastuullisuudesta etulyöntiasema työnantajamarkkinoille

Matkailualan eri rooleissa yli 30 vuotta työskennellyt Minna Halmetoja yhtyy Woodin ja Pesosen kokemuksiin ja sanoihin.

Haaga-Helian matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelman ja kansainvälisen Haagan restonomikampuksen johtajanakin toiminut Halmetoja oli mukana viiden suomalaiskorkeakoulun yhteistyössä luoman Vastuullisen matkailun portaat -koulutusmallin ohjausryhmässä. Hän myös toimi koulutusmallin testaajana ennen sen lanseerausta.

Kokenut matkailualan moniosaaja kehuu suomalaisia yrityksiä siitä, että ympäristöasioihin kiinnitetään hyvin huomiota, ja se näkyy myös yritysten viestinnässä. Sosiaalisessa vastuullisuudessa olisi kuitenkin parantamisen varaa.

– Johtamisen laadussa ja erityisesti omasta henkilökunnasta huolehtimisessa on yhä työsarkaa, ja se on osasyy työvoimapulaan, Halmetoja sanoo.

– On helpompi saada alalle uusia työntekijöitä ja opiskelijoita, kun näytetään, että nykyisistä pidetään huolta.

Minna Halmetoja
Kuva: Minna Halmetojan kotialbumi

Alan haasteet huomioitiin myös koulutusmallin kehittämishankkeessa, jossa Halmetojan ja muiden ohjausryhmäläisten tehtävänä oli muun muassa varmistaa, että koulutuksen sisällöt vastaavat kohderyhmien tarpeita. Koulutuskokonaisuuden aihepiirien sisällä on omat kurssinsa matkailualan työntekijöille, yrittäjille ja kehittäjille.

Näihin aihepiireihin sisältyvät myös Halmetojan mainitsemat sosiaalinen vastuullisuus ja johtaminen. Hän uskoo, että aiheeseen perehtyneet yritykset ovat etulyöntiasemassa, kun kilpailu matkailualan työntekijöistä kiristyy.

– Vastuullisuus ei kiinnosta ainoastaan asiakkaita vaan myös työntekijöitä, hän tarkentaa.

– Eikä kannata unohtaa, että henkilökunnan kohtelu näkyy ja kuuluu ulospäin esimerkiksi sosiaalisen median keskusteluissa. Se vaikuttaa myös vanhempien asenteisiin: haluanko, että lapseni alkaa opiskella alaa, jossa työntekijöillä on mahdollisesti kehnot olosuhteet?

”Henkilökuntakokemuksen on oltava yritykselle vähintään yhtä tärkeä mittari kuin asiakaskokemus.”

– mINNA hALMETOJA

Halmetoja muistuttaa, että työntekijämarkkinoille on nousemassa uusi, tiedostava sukupolvi, joka ei pelkää haastaa yrityksiä.

Se on tuskin jäänyt kenellekään mielenosoitusuutisointia seuranneelle epäselväksi. Nuoret, jotka tänään kokoontuvat Eduskuntatalon portaille ja Mannerheimintielle vaatimaan ilmastotoimia ja tasa-arvoa, astuvat pian työelämään.

– Henkilökuntakokemuksen on oltava yritykselle vähintään yhtä tärkeä mittari kuin asiakaskokemus, Halmetoja lisää.

– Näen, ettei meillä ole tätä bisnestä [matkailua] ilman vastuullisuutta. Voittajia ovatkin ne, jotka huomioivat toiminnassaan vastuullisuuden eri elementit.

Kun työntekijän ja työnantajan arvomaailmat kohtaavat

Syyskuussa, kun Lapin ruska oli kauneimmillaan, Utsjoelle saapunut Jonna Wood pysäköi retkeilyautonsa Aurora Holidays -lomakylän pihaan ja asettui vuokramökkiinsä taloksi.

Vierailunsa aikana Wood alkoi jutella yrittäjän kanssa matkailun nykytilasta ja haasteista. Keskustelu soljui koronapandemian sekä Utsjoella kesällä 2021 voimassa olleen kalastuskiellon vaikutuksista alueen matkailuyrityksiin ja kääntyi lopulta Woodin irtiottoon ja aiempaan uraan.

Keskustelun lomassa selvisi, että yhdysvaltalaiset kuuluvat yrityksen tärkeimpiin kohderyhmiin. Kävi ilmi, että USA:ssa vuosia asuneella ja siellä ekomatkailun ja markkinoinnin parissa työskennelleellä Woodilla oli hyvä ymmärrys kohderyhmästä.

Jonna Woodin ruskaloma Utsjoella muuttui työsuhteeksi vastuullisen matkailun parissa
Jonna Woodin syyskuinen ruskaloma Utsjoella sai odottamattoman käänteen. Kuva: Jonna Woodin kotialbumi

Kansainvälinen matkailu vaikutti virkistyvän, ja muiden matkailuyritysten tavoin myös Aurora Holidays oli alkanut pohtia tulevia rekrytointeja. Markkinoinnin osaaja ei kuulunut palkkaussuunnitelmiin, mutta yhteinen ajatus- ja arvomaailma sekä yrityksen tarpeiden ja Woodin osaamisen kohtaaminen johtivat siihen, että Wood löysi itsensä allekirjoittamasta työsopimusta kesken loman.

– Ihastuin siihen, kuinka yrityksessä haluttiin sinnikkäästi kehittää vastuullisuutta ja viestiä siitä. Vaikka puutteitakin oli, niistä oltiin avoimia, Wood perustelee päätöstään.

– Erityisen vaikuttunut olin siitä, kuinka yrityksessä uskallettiin olla avoimesti erilaisia. Se esimerkiksi liittyi ensimmäisenä lappilaisena yrityksenä We Speak Gay -yhteisöön huolimatta siitä, että jotkut ovat katsoneet tätä nenänvartta pitkin.

Lomamökin vuokrajakso oli vielä kesken, kun Wood starttasi retkeilyautonsa ja palasi Turkuun muuttokuormaa tekemään. Irtiotto vaihtui työsuhteeksi, joka oli paitsi mielekäs myös merkityksellinen, eikä muuttoa lounaisrannikolta pohjoiseen erämaahan revontulten alle tarvinnut harkita kahdesti.

Jonna Woodin loma muuttui työsuhteeksi Utsjoen revontulen alla
Kuva: Jonna Woodin kotialbumi

Nyt Wood on työskennellyt Utsjoella kolmen kuukauden ajan. Nykyisessä työssään hän pääsee kehittämään markkinointia, liiketoimintaa ja kansainvälistymistä mutta myös uutta, kotimaisille matkailijoille suunnattua elämystarjontaa.

– Vihdoin olen työssä, jossa koen, että vastuullisuus on oikeasti yritykselle tärkeää ja sen eteen ollaan valmiita toimimaan ja tekemään myös uhrauksia. Aiemmasta kokemuksestani poiketen täällä myös sosiokulttuurinen vastuullisuus toteutuu hienosti ja rohkeasti, ja voin ylpeästi seistä arvojeni ja tekojeni takana.

Keskustele aiheesta täällä. Kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *