ArtikkelitYhteisöt ja kulttuurit

Nopea pudotus liikamatkailusta nollamatkailuun vahvistaa paikallisten asenteita: paluu entiseen ei ole vaihtoehto

6 minuutin lukuaika

Matkailun pysähtyminen toi näkyviin liikamatkailun todelliset haitat, joita ei enää kaivata takaisin. Matkakohteissa on oivallettu, että ratkaisu on paikallisten osallistaminen – ja tätä ajatusta Suomenlinnassa on toteutettu menestyksellä jo pitkään.

Teksti: Saana Jaakkola
Kansikuva: Sergi Brylev / Unsplash

Liikamatkailu on noussut viime vuosina huolestuttavaksi ilmiöksi ympäri maailmaa. Suosituissa matkailukohteissa, kuten Venetsia ja Barcelona, kohtuuttomiksi kasvaneiden matkailijamäärien aiheuttamat ongelmat ovat kärjistyneet paikallisten järjestämiin mielenosoituksiin ja jopa väkivaltaisuuksiin asti.

Asukkaiden ahdinko on saanut matkailun kehittäjät ja päättäjät ymmärtämään, ettei jatkuva kasvu ole menestyksen tae. Samalla kun kävijämäärät kasvavat, matkailun tuoma taloudellinen hyöty kohteissa laskee. Matkailijat käyttävät lomamatkoillaan entistä vähemmän rahaa ja pahimmassa tapauksessa tuotteisiin ja palveluihin, jotka eivät tue paikallisia suoraan – jos ollenkaan.

Kansainvälisen matkailun lähes kokonaan pysäyttänyt koronapandemia on avannut silmiä myös kohteissa, joissa ne on tähän asti ummistettu. Matkailijaruuhkien myötä katosivat myös matkailun ikävät vaikutukset paikallisten arkiseen elämään ja asuinympäristöön.

Näin on käynyt esimerkiksi Yhdysvaltojen paratiisimaisessa Havaijin saariosavaltiossa.

Matkakohteiden kantokyky koetuksella

Havaijin vierailijamäärät ovat kasvaneet vuosi toisensa jälkeen. Viimeisin kävijäennätys syntyi vuonna 2019, jolloin noin 1,4 miljoonan asukkaan saariosavaltiossa vieraili 10,4 miljoonaa matkailijaa.

Elämänlaadun ja elinympäristön heikkeneminen on saanut havaijilaiset raivon partaalle. Matkailijoiden täyttämät kadut ovat hankaloittaneet päivittäisten velvollisuuksien hoitamista. Aiemmin paikallisten asukkaiden ja eläinlajien suosiossa olleet uimarannat ja luontokohteet ovat ruuhkautuneet turisteista, mikä on näkynyt lisääntyneenä roskaamisena, jo ennestään hauraan luonnon vahingoittumisena ja esimerkiksi merikilpikonnien katoamisena.

Omat haasteensa ovat tuoneet kieltokylteistä ja poliisinauhoista piittaamattomat patikoijat, jotka kuormittavat saarten pelastuskapasiteettia. Tilanne on pakottanut päättäjät kiristämään luvatta kulkemisesta jaettavia sakkorangaistuksia entisestään.

Havaiji
Kuvituskuva: Peter Vanosdall / Unsplash

Koronapandemian jälkeen matkailu on kaikkialla väistämättömän muutoksen edessä. Muutos koskettaa myös matkailijoita, joiden on oltava valmiita uusiin vaatimuksiin, kuten koronarokotteeseen, mutta myös selvittämään entistä tarkemmin matkakohteensa sääntöjä ja rajoituksia.

Mutta matkailijoiden käyttäytymistä ei yksin voi syyttää matkailun haitoista, jos kohteessa ei ole tehty toimenpiteitä vierailijoiden valistamiseksi ja ohjaamiseksi.

Paluu liikamatkailuun pelottaa pandemiaakin enemmän

Nyt koronapandemian tyhjentämillä Havaijin rannoilla vesi on kirkkaampaa, eikä liikenneruuhkista ole tietoakaan. Matkailun pysähtyminen pyyhkäisi pois saarilla näkyneet haittavaikutukset, mikä on saanut paikalliset ymmärtämään, ettei matkailun haluta palaavan entiselleen.

Huolimatta siitä, että matkailusta elävän Havaijin työttömyysaste oli lokakuussa Yhdysvaltojen korkein, merkittävä enemmistö paikallisista on matkailun avaamista vastaan. Havaijin matkailuviranomaisen, Hawaii Tourism Authorityn (HTA) marraskuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmasosaa vastaajista (65 %) ei halunnut matkailijoita takaisin kotisaarilleen.

Matkailijoiden välinpitämättömyys koronarajoituksia kohtaan on vain osasyy paikallisten asenteisiin. Matkailualan verkkojulkaisu Skiftin mukaan koronatilanteen pahenemista enemmän paikalliset pelkäävät paluuta liikamatkailuun.

Havaiji ei suinkaan ole ainoa liikamatkailusta ennen pandemiaa kärsinyt kohde, jossa matkailun pysähtyminen on saanut asukkaat vaatimaan uutta alkua. Näin on käynyt esimerkiksi Amsterdamissa, Venetsiassa ja Prahassa, joissa matkailua pyritään jatkossa sääntelemään erilaisten lisämaksujen ja rajoitusten avulla.

Aiheesta muualla
HuffPost: European Cities See Life Without Crowds Of Tourists — And Want To Keep It That Way

Liikamatkailua esiintyy paikoittain myös Suomessa

Milla Öystilä - Suomenlinnan hoitokunta
Suomenlinnan hoitokunnan matkailuasiantuntija Milla Öystilä. Kuva: Arttu Kokkonen

Liikamatkailu ei ole täysin vieras ilmiö Suomessakaan. Sen piirteitä on ilmennyt jo pitkään esimerkiksi Rovaniemen talvessa ja Suomenlinnan kesässä.

Koronakesänä kotimaiset matkailijat ruuhkauttivat Suomen kansallispuistot ja luontokohteet, mikä näkyi ikävinä lieveilmiöinä, kuten roskaantumisen ja ilkivallan lisääntymisenä.

Suomenlinnan hoitokunnan matkailuasiantuntija Milla Öystilä vahvistaa, että liikamatkailua esiintyy ajoittain Suomenlinnan alueella. Matkailijapiikit näkyvät erityisesti ruuhkatilanteina Helsingin Kauppatorilla ja Suomenlinnan lauttarannassa, mikä on hankaloittanut Suomenlinnassa asuvien ja työskentelevien arkista elämää, kuten liikkumista kodin ja työpaikan välillä.

Suomenlinnan merilinnoitus on asuinpaikkana poikkeuksellinen. Se on Unescon maailmanperintökohde ja yksi Suomen suosituimmista matkailukohteista mutta samalla kaupunginosa, jossa 800 helsinkiläistä elää ihan tavallista elämää.

– Poikkeuksellinen Suomenlinna on myös siksi, että asuntoja on tehty hyvin erikoisiin paikkoihin. Matkailijoiden on vaikea hahmottaa, missä menee vierailukohteen ja yksityisalueen raja, ja se onkin ollut yksi suurimmista haasteistamme, Öystilä sanoo.

Suomenlinna on asukasyhteistyön malliesimerkki

Suomenlinnan hoitokunta on valtion virasto, joka hallinnoi, ylläpitää ja kehittää linnoituksen aluetta mutta toimii myös vuokranantajana suurelle osalle sen asukkaista. Eri rooliensa vuoksi hoitokunnalla on erityisen vahva tahto varmistaa, että linnoituksen asukkaat ja siellä toimivat yrittäjät – joista monet myös asuvat Suomenlinnassa – ovat tyytyväisiä elinympäristöönsä paitsi kotina myös vierailukohteena.

Tavoite voi toteutua vain yhdellä tavalla: ottamalla asukkaat mukaan matkailun kehittämiseen. Suomenlinnassa ajatusta on toteutettu menestyksellä jo vuosia.

Suomenlinna on poikkeuksellinen asuinpaikka
Suomenlinnassa vieraileva voi tietämättään kulkea yksityisillä pihoilla ja kurkkia sisään asuntojen ikkunoista, mikä häiritsee asumisrauhaa linnoituksen alueella. Kuva: Saana Jaakkola

Suomenlinnan asukkailla on useita eri kanavia saada äänensä, huolensa ja ehdotuksensa kuuluviin.

– Asukkailla on hoitokunnan johtokunnassa oma edustajansa, joka välittää tietoa yhteisön ja hoitokunnan välillä. Vuokranantajana teetämme asukaskyselyjä ja järjestämme keskusteluiltoja, joihin kaikki halukkaat voivat osallistua, Öystilä kertoo.

– Suomenlinnassa toimii myös aktiivinen asukasyhdistys, Suomenlinnaseura, joka yhdessä johtokuntaan valitun asukasedustajan kanssa tapaa säännöllisesti päättäjiä ja nostaa esiin asukkaiden huolenaiheita.

Hiljattain valmistuneeseen Suomenlinnan hoito- ja käyttösuunnitelmaan asukkaat saivat vaikuttaa työpajoissa, ja he olivatkin yksi aktiivisimmista projektiin osallistuneista sidosryhmistä. Työpajoissa katseet kohdistettiin ennen kaikkea tulevaisuuteen.

– Asukkaiden näkemykset Suomenlinnan tulevaisuudesta ovat hyvin yhteneväisiä. He näkevät linnoituksen arvokkaana, monimuotoisena ja kaikille avoimena kohteena ja pitävät tärkeänä, että Suomenlinnaa suojellaan ja esitellään kestävällä tavalla ihmisille, jotka siitä ovat kiinnostuneita.

Asukkaiden ääni kuuluviin myös muualla

Monessa muussa kohteessa vasta etsitään ja kokeillaan ratkaisuja, joiden avulla paikallisten ja matkailijoiden yhteiselo saataisiin toimimaan paremmin kuin ennen pandemiaa.

Hawaii Tourism Authority julkaisi oman kestävän matkailun suunnitelmansa viime vuonna. Suunnitelma sisältää sarjan erilaisia keinoja, joilla Havaijin suosituimmilla lomasaarilla matkailun kehittämiseen osallistetaan myös niitä alkuperäisasukkaita, jotka eivät suoraan työskentele matkailun parissa. Tavoitteena on luoda kullekin saarelle oma, kohdekohtainen toimintasuunnitelma matkailun uudistamiseksi.

Paikallisnäkökulman priorisoinnista Havaijilla kertoo sekin, että syyskuussa HTA:n johtoon valittiin ensimmäistä kertaa syntyperäinen havaijilainen. Yli 40-vuotisen uran matkailun parissa tehnyt John DeFries kertoo Skiftin haastattelussa osallistuvansa keskusteluihin henkilökohtaisesti aina, kun se on tarpeen.

Hän muun muassa rohkaisee asukkaita pohtimaan oman saarensa pahimpia ruuhkapesäkkeitä, jotka olisi syytä pyhittää lauantaisin ja sunnuntaisin vain paikallisten käyttöön. DeFries muistuttaa, että vaikka lomaansa viettävälle matkailijalle jokainen lomapäivä on kuin viikonloppu, paikallisille tilanne on toinen.

Samankaltaisia toimia on tehty myös Skotlannissa.

Loch Morlich in the Cairngorms National Park
Cairngormsin kansallispuiston Loch Morlich on yksi Skotlannin kohteista, joka kärsi kesällä 2020 liiankin huolettomista retkeilijöistä. Kuva: Benjamin Blyth / Unsplash

VisitScotlandin johtaja Malcolm Roughead kertoo vastuulliseen matkailuun keskittyvässä Good Tourism Blog -julkaisussa, kuinka ennen pandemiaa voimakkaasti kasvaneet matkailijamäärät ovat aiheuttaneet painetta paikallisiin yhteisöihin sekä kohteiden infrastruktuurille ja ympäristölle.

Koronakesänä ihmiset suuntasivat omatoimisille retkille kansallispuistoihin, mikä näkyi vastuuttomana retkeilykäyttäytymisenä ja roskaamisena, aivan kuten Suomessakin.

Skotlanti aloitti heinäkuussa paikallisia osallistavat ”pyöreän pöydän keskustelut” (round table discussions) alueilla, joilla paikallisyhteisöt ovat ilmaisseet huolensa matkailun avaamista kohtaan. Keskustelutilaisuuksissa asukkaat saivat tukea sekä ajantasaista tietoa oman alueensa matkailutoimista ja -suunnitelmista. Yhteistyön tuloksena syntyi myös matkailijoille suunnattu ohjeistus vastuulliseen ja asukkaat huomioivaan vierailuun.

Mutta onko asukkaiden aktivoinnilla lopulta vaikutusta siihen, kuinka paikalliset kotiseutunsa kasvaviin matkailijamääriin sopeutuvat?

Tavoitteena kohde, jossa on miellyttävä asua ja vierailla

Suomenlinnassa asukkaiden ja päättäjien välinen yhteistyö on tuottanut tuloksia. Muutama vuosi sitten lauttarantoihin asennettiin asukasportit, jotta asukkaat ja työntekijät pääsevät kulkemaan esteettä myös ruuhkapäivinä.

Ensimmäiset asuinrauhan kunnioittamiseen kehottavat kyltit pystytettiin Suomenlinnaan jo kymmenen vuotta sitten. Rauhallinen koronavuosi hyödynnettiin kylttien uudistamiseen ja eri kielille kääntämiseen, ja asukkaat ovat antaneet arvokkaita näkemyksiä kylttien sijoitteluun.

– Asukkaille on tärkeää, että Suomenlinnassa palvelut säilyvät myös hiljaisina talviaikoina – tai pandemian iskiessä – ja että matkailupalvelut perustuvat maailmanperintökohteen vastuullisiin arvoihin, Öystilä sanoo.

– He haluavat Suomenlinnan säilyvän tulevaisuudessakin historiallisena ja hyvin säilyneenä mutta silti elinvoimaisena ja paikallisena asuin- ja vierailukohteena.

Yhteinen ymmärrys syntyy keskustelemalla

Koronavuosi näkyi myös Suomenlinnassa, jossa vierailee normaalisti miljoona kävijää vuodessa. Vuoden 2020 vierailijamäärät jäivät Öystilän mukaan piirun verran alle 450 000 kävijän.

Miljoona vuosittaista vierasta 800 asukkaan saarella kuulostaa hurjalta. Kuten monissa muissakin liikamatkailusta kärsineissä kohteissa – tunnetuimpana esimerkkinä päiväkävijöiden pääsymaksua jo vuosia suunnitellut Venetsia – myös Suomenlinnassa pääsymaksu nousee aika ajoin keskustelunaiheeksi.

Öystilän mukaan eri sidosryhmien ja asiantuntijoiden piirissä vallitsee asenne, että Suomenlinna on ja sen halutaan pysyvän kaikkien yhteisenä kaupunginosana, eikä pääsymaksua nähdä vaihtoehtona.

Suomenlinnan lautta
Rajallinen lauttaliikenne sääntelee Suomenlinnan kävijämääriä. Kuva: Tapio Haaja / Unsplash

Erilaiset verot ja maksut ovat usein helpoin ja tehokkain tapa hillitä kävijämääriä. Öystilä huomauttaa, että Suomenlinnan suurin kipukohta tarjoaa myös ratkaisun. Monista muista liikamatkailun parissa painiskelevista kohteista poiketen Suomenlinnaan ei voi mielivaltaisesti kävellä, vaan matkustajalautan kantokyky huolehtii myös linnoitussaaren kantokyvystä.

Suojellussa mutta silti asutussa maailmanperintökohteessa matkailun kehittäminen tuo aina eteen haasteita. Pelkkä asukkaiden kuunteleminen ei kuitenkaan riitä.

– Suora keskusteluyhteys ja tiivis yhteistyö eri sidosryhmien välillä auttaa näkemään asioita eri näkökulmista ja lisää osapuolten välistä ymmärrystä, Öystilä sanoo.

Lopputuloksena on matkakohde, joka on viihtyisä paikka asua, yrittää, työskennellä ja vierailla.

Aiheeseen liittyvät artikkelit:
Uutiset

Täysin kestävää matkakohdetta ei ole olemassa, mutta Posio suuntaa hyvää vauhtia sitä kohti

2 minuutin lukuaika

Posio on Suomen ensimmäinen matkailualue, joka on saanut kestävän matkailun Sustainable Travel Finland -merkin. Samalla julkaistiin tieto Posion pääsystä maailmanlaajuiselle 2020 Sustainable Destinations Top 100 -listalle, joka on ensiaskel kohti kansainvälistä Green Destinations -sertifikaattia.

Uutiset

Pakettimatkalle omalla autolla tai linja-autolla? Ikaalisten Matkatoimisto mahdollistaa omatoimisen pakettimatkan Lappiin

2 minuutin lukuaika

Pirkanmaalainen perheyritys lanseerasi omatoimiset road trip -pakettimatkat kotimaan suosikkikohteisiin. Tulevaisuudessa pakettimatkalle saattaa päästä myös junalla.

Uutiset

Uusi Vinkkipankki pyrkii pidentämään kotimaan matkailusesonkia pitkälle syksyyn

2 minuutin lukuaika

Työ- ja elinkeinoministeriö tukee 100 syytä matkailla Suomessa -kampanjaa puolen miljoonan euron lisärahoituksella. Uuden Vinkkipankin tavoitteena on aktivoida suomalaisia jatkamaan kotimaanmatkailua myös syksyllä ja tukemaan samalla koronasta kärsineitä yrityksiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *