Lapin yliopiston koordinoima ARCTISEN-hanke pyrkii lisäämään tietoutta kulttuurisensitiivisesti kestävästä matkailusta arktisella alueella. Kaikille avoin ja maksuton verkkokurssi on yksi monista hankkeessa syntyvistä työkaluista.
Teksti: Saana Jaakkola
Kansikuva: Mads Pihl / Visit Greenland
Kulttuurisensitiivisyys tarkoittaa kykyä huomioida eri kulttuurien ominaispiirteet sekä ymmärtää ja kunnioittaa kulttuurisidonnaisia eroja, tapoja ja niiden merkityksiä.
Suomessa keskustelu matkailun kulttuurisensitiivisyydestä liittyy usein saamelaiskulttuuriin, jonka vuosikymmeniä kestänyt väärinkäyttö antoi kipinän kulttuurisensitiivisen matkailun pariin opastavalle verkkokurssille.
Verkkokurssin toteuttajana on Lapin yliopiston koordinoima ARCTISEN-hanke, jonka nimi tulee sanoista Culturally Sensitive Tourism in the Arctic eli kulttuurisensitiivinen matkailu arktisella alueella. Suomen lisäksi hankkeessa ovat mukana Ruotsi, Norja, Grönlanti, Kanada ja Uusi-Seelanti, jossa toimiva World Indigenous Tourism Alliance (WINTA) edistää alkuperäiskansojen oikeuksia matkailussa maailmanlaajuisesti.
Syksyllä 2018 alkanut hanke selvittää, millaista kulttuurisensitiivisyyttä kestävä matkailu arktisilla alueilla edellyttää. Hankkeessa kehitetään kulttuurisensitiivisesti kestävää matkailua edistäviä ohjeistuksia ja työkaluja, joista kaikille avoin ja maksuton verkkokurssi on yksi esimerkki.
Suurimpana ongelmana tiedon puute
Arktisen matkailun suosion kasvu on tuonut alueille runsaasti ulkopuolisia toimijoita. Kansainvälisten yritysten lisäksi myös paikalliset matkailuyritykset ovat paikanneet työntekijäpulaa oman alueen ulkopuolelta tulevilla työntekijöillä, joilla ei välttämättä ole aiempaa kosketusta alueeseen ja hyvin vähän jos ollenkaan tietoa paikallisista kulttuureista, tavoista ja elämäntyylistä.
– Monilla yrityksillä on kova tahtotila toimia vastuullisesti ja oikein, mutta samaan aikaan niissä ei tiedetä, mikä onkaan oikein ja mikä väärin, kertoo ARCTISEN-hankkeen vastuullinen johtaja Monika Lüthje.
Myös matkailijoiden ymmärrys ja tiedot matkakohteensa erityispiirteistä ovat puutteellisia. Yhtälö johtaa herkästi siihen, että paikallisten asukkaiden normaalielämä häiriintyy matkailusta. Matkailijat saattavat esimerkiksi tunkeutua kameroineen yksityisalueille – eivät välinpitämättömyyttään vaan ajattelemattomuuttaan.
– Yliopiston tapa vaikuttaa ongelmiin on kouluttaa ihmisiä lisäämällä heidän tietouttaan. Siihen pyrimme myös uuden verkkokurssin avulla, Lüthje sanoo.
Uusia ohjeistuksia kulttuurisensitiiviseen matkailuun
Englanninkielinen verkkokurssi on suunnattu ensisijaisesti matkailualan yrityksille ja työntekijöille, mutta kurssista hyötyvät myös kulttuurisensitiivisestä matkailusta kiinnostuneet matkailijat. Yhden opintopisteen laajuinen kurssi on maksuton, ja sen voi suorittaa omien aikataulujen mukaan.
– Vaikka hanke päättyy lokakuussa, kurssi jää pysyvästi verkkoon, ja oppimateriaaleja päivitetään ja lisätään myös hankkeen päättymisen jälkeen. Materiaalien pariin kannattaa siis palata myöhemminkin, vaikka kurssin suorittaisi kokonaisuudessaan jo nyt, Lüthje vinkkaa.
ARCTISEN-hanke synnyttää myös muita kulttuurisensitiivisen matkailun pariin opastavia apuvälineitä niin matkailualan toimijoille kuin matkailijoille. Jälkimmäisestä esimerkkinä on kevään aikana valmistuva opastusvideo sekä jo julkaistu, eri alueiden ja alkuperäiskansojen eettisiä ohjeistuksia esittelevä Map of Guidelines.
