Aidot paikalliselämykset eivät synny turisteja varten rakennetuista kulisseista vaan merkityksellisistä kohtaamisista paikallisten ihmisten ja kulttuurin kanssa. Parhaimmillaan ne voivat muuttaa sekä paikallisen että matkailijan maailman – myös tutulta tuntuvassa Suomessa.
Teksti: Saana Jaakkola
Kansikuva: Seikkailuapinat
Kaiku vastaa napakkaan kalahdukseen, kun terävä kirveenkärki uppoutuu koivupölkkyyn. Siististi kahtia haljenneista haloista syntyvä tuoreen puun tuoksu, koko kehossa tuntuva kihelmöinti ja otsalta valuvat hikikarpalot edustavat täydellisesti suomalaista arkea ja sisua, josta meidät suomalaiset maailmalla hyvin tunnetaan.
Halkojen hakkuu on monelle suomalaiselle tuttua puuhaa, mutta aasialaiselle matkailijalle tuo arkinen askare on ainutlaatuinen elämys, joka pysyy muistissa koko loppuelämän.
Yhtä elämykselliseltä Suomessa ensi kertaa vierailevasta matkailijasta tuntuu puiden kantaminen saunassa vielä kylmänä seisovan kiukaan vierelle. Tulen tekeminen tuo kokemukseen oman jännittävän lisäyksensä. Kuiva tuohi ritisee tulipesässä, kunnes klapi toisensa jälkeen leimahtaa oranssinkeltaisena hehkuvaan liekkiin.
Tunnin kuluttua pääsee saunaan. Ja se vasta ainutlaatuinen elämys ulkomaalaiselle onkin.
Elämäntyönä aidot paikalliselämykset
Polttopuiden pilkkominen ja saunan lämmittäminen ovat pitkäikäisimpiä perinteitä, jotka kertovat todenmukaista tarinaa arjen elämästä kylmässä Pohjolassa. Juuri siksi luontomatkailuyrittäjä Heidi Savolainen haluaa varmistaa, että jokainen ulkomainen asiakas pääsee kokemaan, miltä ihan tavallinen elämä Suomessa kuulostaa, tuntuu ja tuoksuu.
Adventure Apes, suomalaisittain Seikkailuapinat, aloitti toimintansa vuonna 2014, kun Savolainen valmistui erä- ja luonto-oppaaksi. Ensimmäisinä vuosina toiminta keskittyi Orivedellä sijaitsevaan majataloon, joka on myös Savolaisen koti. Sen suojissa matkailijat pääsevät kokemaan, millaista on elämä pienessä, yhteisöllisessä pirkanmaalaiskaupungissa. Visit Finland on palkinnut “Asu kuin paikallinen – kotimajoituspaketti Orivedellä” -tuotteen yhtenä autenttisimmista suomalaisista matkailuelämyksistä.
Suomen valkeaan talveen saapuville matkailijoille lumen puute oli kuitenkin kerta toisensa jälkeen pettymys. Pari vuotta sitten Savolainen osti toiseksi majoituskohteeksi Kuusamosta vanhan kyläkoulun, jonka toiminta-ajatus on tismalleen sama kuin Orivedellä sijaitsevassa kodissakin – tarjota matkailijoille aitoja paikalliselämyksiä yhteistyössä oman kylän yrittäjien ja asukkaiden kanssa.
Jokainen yksilö on samanarvoinen
Osallistava ja aito paikalliselämys auttaa matkailijoita ymmärtämään matkakohteen kulttuuria ja elämäntapaa paremmin kuin yksikään oppitunti luokkahuoneessa tai kirjan lukeminen koskaan voisi. Valtaosa Seikkailuapinoiden asiakkaista olikin ennen koronapandemiaa kansainvälisiä leirikouluryhmiä.
Silti samoja yhdessä tekemisen periaatteita Seikkailuapinat noudattaa yksittäisten asiakkaiden kanssa – myös kotimaisten. Harva kaupungissa koko elämänsä viettänyt suomalainen on päässyt pellolle heinätöihin, valmistanut omin käsin saunavihtaa tai tutustunut poronhoidon saloihin.
Lähestymistapa on auttanut parantamaan myös yritystoiminnan kestävyyttä. Asiakkaiden ottaminen mukaan hävikkiruuan mittaamiseen pudotti ruokahävikin minimiin. Puuntarve on vähentynyt Savolaisen arvion mukaan yli puolella entiseen verrattuna.
– Auttaminen puiden pilkkomisessa ja kantamisessa sekä saunan lämmityksessä opettaa vieraillemme, paljonko työtä jokaisen puukorillisen saaminen saunalle vaatii. Näin he myös ymmärtävät paremmin, miksi saunaan mennään silloin, kun sauna on lämmin eikä vasta tunteja myöhemmin, hän kertoo.
Samoja pelisääntöjä noudatetaan retkinuotiolla, eikä ketään jätetä oppimiskokemuksen ulkopuolelle.
– Dubain prinssi sai vierailullaan tehdä ja sytyttää nuotion kuten kuka tahansa asiakkaamme. Taisi olla prinssillä vähän solmio noessa kokemuksen jälkeen, Savolainen naurahtaa.
Pienet teot, suuret vaikutukset
Saunan lämmitys ja hävikkiruuan mittaaminen ovat vain pintaraapaisu eri tavoista, joilla Seikkailuapinat opastaa ja kannustaa asiakkaitaan suomalaisten perinteiden ja kestävän elämäntavan pariin. Savolainen ei tyydy siihen, että jätteet lajitellaan oikeaoppisesti yrityksen sisällä vaan hän opettaa lajittelun jalon taidon ja merkityksen asiakkailleen.
Samat arvot näkyvät Seikkailuapinoiden retkillä. Hiihtovaelluksen jälkeen jokaista opastetaan huoltamaan käyttämänsä välineet itse, jotta ne säilyisivät priimakuntoisina mahdollisimman pitkään. Marja- ja sieniretkillä asiakkaat eivät ainoastaan osallistu illallistarpeiden poimintaan vaan auttavat loihtimaan kerätyistä aineksista mehuja, piirakoita ja hilloja ja asettavat ne tarjolle illallispöytään.
– Emme tee vieraillemme kaikkea valmiiksi, vaan he pääsevät näkemään ja kokemaan, mistä ruoka tulee ja millaisten työvaiheiden kautta se päätyy lautaselle, Savolainen sanoo.
Leirikoululasten vanhemmilta saatu palaute puhuu muutoksen puolesta.
– Vanhemmat usein ihmettelevät, kuinka lapsi siivoaa nykyisin ruokailun päätyttyä jälkensä omatoimisesti sen sijaan, että hän jättäisi siivoamisen äidin tai kodinhoitajan harteille.
Fyysiset kokemukset tuottavat merkityksellisyyttä
”Tekemällä oppii” ei ole tuulesta temmattu sanonta. Kasvatustieteiden emeritaprofessori Ulla Härkösen mukaan fyysiseen toimintaan liittyvät aistielämykset voimistavat kokemuksen vaikuttavuutta.
Halkojen hakkuu ei ole vain halkojen hakkuuta vaan kirveenkäytön opettelu vaatii kaikkien aistien yhteispeliä: kykyä nähdä, kuulla, tuntea, havainnoida, tarkkailla, tarttua, pysyä tasapainossa – joskus jopa kykyä haistaa ja maistaa.
– Tekeminen on aina ongelmanratkaisua, erityisesti, jos ihminen tekee jotakin ensimmäistä kertaa elämässään. Kun ihminen kokee älyllisesti uutta – jotakin, mikä kiehtoo, pelottaa tai innostaa – aivot saavat käsiteltäväkseen uuden tason sykettä. Juuri tällaiset kokemukset jäävät elämänmittaisiin muistoihin, Härkönen sanoo.
”Yöpyminen perheomisteisessa majatalossa, jossa perhe elää yritystoiminnan lomassa ihan tavallista arkeaan, antaa matkailijalle hyvin erilaisen kosketuksen paikalliseen elämään kuin majoittuminen suuressa ketjuhotellissa.”
– Ulla Härkönen
Aremmat ihmiset saattavat seurata toisten tekemistä sivusta ennen kuin saavat motivaation toimia. Näin tekevät esimerkiksi toisten leikkiä katselevat lapset mutta myös aikuiset, jotka tarvitsevat ulkopuolelta tulevaa rohkaisua ja kannustusta ennen toimintaan ryhtymistä.
– Ihmisen, joka ei ole koskaan käynyt avannossa, voi olla vaikea ymmärtää, miksi kukaan suostuisi menemään hyiseen veteen. Kun hän rohkaisun myötä motivoituu kokeilemaan ja saa kokemuksestaan hyvän olon ja onnistumisen tunteita, on seuraavalla kerralla avantoon meno paljon helpompaa, Härkönen kuvaa.
Samasta syystä opimme ymmärtämään paremmin paikallista kulttuuria ja elämäntapaa silloin, kun olemme fyysisesti tekemisissä paikallisten ihmisten kanssa, tapahtui se ulkomailla tai Suomessa.
– Yöpyminen perheomisteisessa majatalossa, jossa perhe elää yritystoiminnan lomassa ihan tavallista arkeaan, antaa matkailijalle hyvin erilaisen kosketuksen paikalliseen elämään kuin majoittuminen suuressa ketjuhotellissa.
Merkityksellisiä kohtaamisia myös paikallisille
Savolainen etsii aktiivisesti keinoja, kuinka matkailutoiminta ja paikallisyhteisö voisivat hyötyä toisistaan. Seikkailuapinoiden toiminnassa se tarkoittaa sekä tarvikkeiden että palvelujen – kuten retkelle mukaan lähtevän kalastusoppaan – hankkimista mahdollisimman läheltä mutta myös matkailijat ja kyläläiset yhteen tuovaa kulttuurivaihtoa.
– Olemme järjestäneet esimerkiksi fuusioillallisia, joissa valmistamme sekä suomalaisia että intialaisia perinneruokia ja opimme toinen toisiltamme, Savolainen sanoo.
Kyläläiset auttavat ensi kertaa suksilla seisovia nuoria pysymään pystyssä ja opettavat pelaamaan jääkiekkoa talkootyönä tehdyllä jääkentällä. Metsäretki paikallisen mummon kanssa on vuoden kohokohta matkailijalle mutta se voi olla sitä myös ikäihmiselle, joka pääsee jakamaan sieni- ja marjatietouttaan vieraasta kulttuurista tulevalle.
”Haluan kokea, millaista on olla suomalainen mies”
Sosiaaliset normit ohjaavat vahvasti yksilön toimintaa. Kulttuurien ja erilaisuuden kunnioitus on Seikkailuapinoiden toiminnassa tärkeää muttei aina helppoa. Savolainen muistelee vanhoillisesta aasialaiskulttuurista tullutta, iäkkäämpää herrasmiestä.
– On haastavaa saada ihmistä innostumaan perunoiden kuorimisesta, kun hänen kulttuurinsa sanelee, ettei miesten pidä astua jalallaan keittiöön. Mutta kun pyysimme häntä istumaan alas ja odottamaan illallisen valmistumista, hän tuli päättäväisenä keittiöön ja kertoi haluavansa kokea, millaista on olla suomalainen mies.
Yhteisöllisyys ja osallistuminen voivat saada aikaan ihmeitä. Niitäkin Savolainen on saanut matkailuyrittäjänä todistaa.
– Erityisen hyvin mieleeni on jäänyt yksi pieni asiakas, joka leirikoulun loppuhalauksessa kuiskasi: ”En ole enää kiusaaja, vaan nyt puolustan kiusattuja”.
