Lapin yliopiston julkaisema kulttuurisensitiivisen matkailun verkkokurssi osoitti tarpeen matkailijoille suunnatusta minikurssista. Viihdyttävän tietovisan muotoon kootut materiaalit voi opiskella vaikka matkalla kohteeseen.
Teksti: Saana Jaakkola
Kansikuva: ARCTISEN
Lokakuussa päättynyt, Lapin yliopiston koordinoima kansainvälinen ARCTISEN-hanke synnytti vielä yhden mielenkiintoisen tuotoksen, kun pohjoisten alkuperäiskansojen kulttuuriin perehdyttävä tietovisa avattiin matkailijoille.
Kipinä tietovisalle syttyi yllättäen ilmenneestä tarpeesta.
Yksi kolmivuotisen hankkeen suurimmista ponnistuksista oli viime keväänä julkaistu maksuton verkkokurssi. Matkailualan yrittäjille ja työntekijöille ensisijaisesti tarkoitettu kurssi sisältää jonkin verran myös matkailijan näkökulmaa. Ei kuitenkaan tarpeeksi, sillä kurssista saadun palautteen perusteella matkailijoille suunnatulle minikurssille riittäisi kysyntää.
– Kävi nopeasti ilmi, että verkkokurssi herättelee ja havahduttaa matkailijoita. Moni tunnisti verkkokurssin materiaaleista itsensä ja myönsi sortuneensa virheisiin – ei ilkeyttään vaan tietämättömyyttään, hankkeen vastuullisena johtajana toiminut Monika Lüthje kertoo.
”Matkailu ei saa estää omaa kulttuuria”
Lüthje myöntää, että osa matkailijoista ajattelee yhä, että he voivat käyttäytyä miten lystäävät kohteessa, jossa ovat vain käymässä. Suurin osa matkailijoista kuitenkin haluaa kunnioittaa paikallisia asukkaita ja heidän tapojaan. Tiedonpuutteen vuoksi he eivät välttämättä edes ymmärrä toimivansa väärin.
Haasteet eivät koske vain ulkomaisia matkailijoita. Kahden kuluneen vuoden aikana räjähdysmäisesti kasvanut kotimaanmatkailu on tehnyt näkyväksi suomalaisten matkailijoiden tietämättömyyden.
”Kulttuurierot voivat olla huimia myös oman maan sisällä. Moni suomalainen ei esimerkiksi tiedä, että Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä.”
– Monika Lüthje
Tyypillisimmät ongelmat liittyvät valokuvaamiseen. Matkailijat – myös Suomen saamelaisalueilla matkailevat suomalaiset – tunkeutuvat poroaitauksiin, pysähtyvät kuvaamaan keskelle tietä ja häiritsevät yksityistilaisuuksia, kuten häitä ja hautajaisia.
– Matkailijat tulevat kameroineen kirkkoon ja alkavat kuvata yksityisiä perhetilaisuuksia. Ilmiö on johtanut jopa siihen, että omien juhlavaatteiden käyttö epäilyttää.
Äärimmäisinä esimerkkeinä Lüthje mainitsee lapset, jotka haluavat harmaat vaatteet, koska värikkäästi pukeutuneena he joutuvat jatkuvasti turistien kuvauskohteiksi. Matkailijat ovat jopa ottaneet lapsilta potkukelkan ja alkaneet potkutella lupaa kysymättä.
Lüthje korostaa, etteivät lapset uskalla välttämättä sanoa tuntemattomille vastaan – eikä sille pitäisi syntyä edes tarvetta.
– Sosiaalisessa mediassa väliä tuntuu olevan vain hienolla kuvalla, ei niinkään sillä, mitä sen kuvan eteen on tehty. Matkailu ei saa estää omaa kulttuuria, Lüthje sanoo.
Hauska tietovisa madaltaa oppimisen kynnystä
Matkailijoille suunniteltu minikurssi puettiin lopulta tietovisan muotoon. Viihdyttävä ja helposti lähestyttävä tietovisa on oiva tapa kuluttaa aikaa vaikkapa linja-autossa tai lentokentällä ja valmistautua samalla kohteessa vietettävään aikaan ja paikallisten kohtaamiseen.
– Tietovisat tuntuvat olevan luonnollinen kehityskulku kirjallisille oppaille, joilla matkailijoita pyritään matkakohteessa ohjeistamaan, Lüthje sanoo.
Hankkeen nimi, ARCTISEN, on lyhenne sanoista Culturally Sensitive Tourism in the Arctic eli kulttuurisensitiivinen matkailu arktisella alueella. Suomen lisäksi hankkeessa olivat mukana Ruotsi, Norja, Grönlanti, Kanada ja Uusi-Seelanti.
Kansainvälisen työryhmän vuoksi myös tietovisa on englanninkielinen. Kielen lisäksi tietovisassa on pyritty huomioimaan erilaiset kulttuuriset taustat.
– Kulttuurierot voivat olla huimia myös oman maan sisällä. Moni suomalainen ei esimerkiksi tiedä, että Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä, Lüthje huomauttaa.
Etäisyyden kasvaessa myös kulttuurierot kasvavat. Tietovisassa etäisyyttä kurotaan kiinni kuvien ja videoiden sekä niihin liittyvien kysymysten keinoin.
– Esimerkiksi tietovisan materiaaleissa oleva Pass the brush -inuiittivideo on mainio esimerkki siitä, miten stereotypioita voidaan kitkeä, Lüthje vinkkaa.
Oletko kulttuurisensitiivinen matkailija vai sorrutko virheisiin? Testaa tietosi täällä:
