Matkailun jakamistalous tekee matkailijasta matkailupalvelujen tarjoajan ja raottaa verhoa paikalliseen arkeen matkakohteessa. Mitä hyvää ja mitä huonoa matkailun jakamistalous tuo mukanaan, ja kuinka aitoa sen paljastama arki oikeasti on?
Teksti: Saana Jaakkola
Kansikuva: Pixabay
Jakamistalouteen perustuvat palvelut ovat viime vuosina lyöneet läpi matkailussa. Niihin kuuluvat muun muassa asuntojen lyhytaikainen vuokraus ja paikalliselämykset, jotka antavat kenelle tahansa mahdollisuuden ansaita ylimääräistä ja päästävät matkailijan lähemmäs aitoa paikallisarkea.
Tunnetuin ja suomalaistenkin suosima jakamistalouden muoto on niin kutsuttu vertaismajoitus eli asuntojen lyhytaikainen vuokraus. Vaikka vertaismajoitusta tarjoavien alustojen määrä on moninkertaistunut suosion myötä, on Airbnb yhä alan merkittävin toimija.
Majoittuminen paikallisen kodissa on usein hotellihuonetta edullisempi vaihtoehto ja tarjoaa mahdollisuuden kokea, millaista on elää vieraassa kulttuurissa ja ympäristössä kuin paikallinen.
Jakamistalouden palvelujen myötä matkailijan ja matkailupalvelujen tarjoajan roolit sekoittuvat: kenestä tahansa voi tulla majoittaja, retkeilyvälineiden ja kulkuneuvojen vuokraaja tai paikalliselämysten tarjoaja.
Vähällä käytöllä olevan omaisuuden jakaminen matkailijoiden käyttöön on kiertotaloutta parhaimmillaan, mutta voiko jakamistaloudesta olla myös haittaa?
Matkailijamäärien ja haittavaikutusten kasvu kulkevat käsi kädessä
Lapin yliopiston lehtori Maria Hakkarainen tutkii työssään matkailun jakamistalouden kysymyksiä. Hän toimii vastuullisena johtajana Vastuullisuus ja arvonluonti jakamistaloudessa -hankkeessa, joka tarkastelee, kuinka vastuullisuus ja yhteiskuntavastuu näkyvät Lapissa matkailun jakamistalouteen pohjautuvassa liiketoiminnassa.
Erityisenä tarkastelun kohteena on Rovaniemi, missä lyhytaikaisen majoituksen tarjonta on täysin omaa luokkaansa. Ennen koronapandemiaa Rovaniemellä oli asukaslukuun suhteutettuna enemmän Airbnb-asuntoja kuin Barcelonassa.
Majoitustarjonnan lisääntyminen on helpottanut huippusesonkeja, kuten joulua, jolloin Rovaniemen hotellikapasiteetti on perinteisesti ääriään myöten täynnä. Matkailijamäärien kasvaessa myös matkailun haittavaikutukset lisääntyvät.
– Kun matkailijoita on enemmän, ongelmat erottuvat paikallisten arjessa paremmin. Rovaniemellä yksi näkyvä merkki on syrjäkaduilla matkalaukkujensa kanssa kulkevat matkailijat, jotka aiheuttavat jopa vaaratilanteita liikenteelle, Hakkarainen avaa.
Rovaniemellä vertaismajoituksen lisääntyminen on näkynyt myös kaupungin keskustassa. Taloyhtiöissä, joissa lyhytaikaista majoitusta on tarjolla runsaasti, vakituiset asukkaat kärsivät jatkuvasta ja varsinkin öiseen aikaan tapahtuvasta liikenteestä rappukäytävillä. Kerrostalojen alaovia pidetään auki matkailijoita varten, mikä on luonut turvattomuuden tunnetta asukkaiden keskuuteen.
– Myös taloyhtiön sääntöjen, kuten jätteenkäsittelyn sekä pyykkitupien ja saunatilojen käytön rajaaminen ja ohjeistaminen vieraista kulttuureista tuleville matkailijoille on tuottanut taloyhtiöissä hankaluuksia, Hakkarainen lisää.
Vuokraustoimintaa rajoitetaan voimakkaasti ympäri maailmaa
Airbnb pitää ykköspaikkaa myös vertaismajoituksen synnyttämistä ongelmista kertovissa uutisotsikoissa. Vaikutukset ovat kohdekohtaisia, ja ongelmat oireilevat hyvin eri tavoin eri kaupungeissa.
Yksi lieveilmiöistä voimakkaasti kärsinyt kaupunki on Barcelona, missä vertaismajoituskohteet ovat valloittaneet aiemmin viihtyisät ja paikallisten suosimat naapurustot.
Matkailijamäärien kasvu sekä turistien siirtyminen kaduilta kotitaloihin on herättänyt asukkaissa turvattomuuden tunnetta, lisännyt rikollisuutta ja häiriökäyttäytymistä sekä houkutellut vuokrausmarkkinoille niin huijareita kuin asuntosijoittajiakin.
Sijoitustoiminta on pyyhkäissyt pois aidon paikallisuuden sekä nostanut asuinalueiden vuokratason yli paikallisen elintason, mikä on pakottanut pitkäaikaiset asukkaat muuttamaan pysyvästi kodeistaan. Turistien suosimat matkamuistomyymälät ja kansainväliset kahvilaketjut ovat jyränneet altaan paikallisten suosimat palvelut.
Lieveilmiöt työntävät todellisen paikallisarjen yhä kauemmas kohteesta. Jäljelle jää aitoja elämyksiä etsiviä matkailijoita varten rakennettu kulissi.
Päättäjät ovat heränneet viime vuosina vertaismajoituksen negatiivisiin vaikutuksiin. Monissa suosituissa matkakohteissa on alettu säätää erilaisia rajoituksia asuntojen lyhytaikaiseen vuokraukseen.
Barcelonan lisäksi vuokraustoimintaa rajoitetaan muun muassa Amsterdamissa, Pariisissa, Reykjavikissa, New Yorkissa, Singaporessa… Kohteiden lista on pitkä ja kasvaa jatkuvasti.
– Kaupungit ovat muun muassa rajoittaneet vuokrattavien asuntojen ja majoitusvuorokausien määrää sekä kieltäneet kokonaisen asunnon lyhytaikaisen vuokraamisen. Tällöin asunnon omistajan on oltava itse paikalla majoittumisen ajan, Hakkarainen sanoo.
Myös Suomen kaupungeissa, Rovaniemi mukaan lukien, asuntoja on ostettu sijoitusasunnoiksi lyhytaikaiseen vuokraukseen. Joissain uudiskohteissa taloyhtiön säännöt kieltävät vertaismajoituksen tarjoamisen kokonaan. Muita rajoituksia toiminnalle ei Suomessa ole voimassa – eikä näköpiirissä.
– Suomessa lyhytaikaista vuokrausta ohjaa kansallinen lainsäädäntö. Useissa muissa maissa alueiden ja kaupunkien hallinnoilla on huomattavasti isompi rooli, mikä sallii kohdekohtaiset rajoitukset meitä paremmin.
Matkailun jakamistaloudesta hyötyvät erityisesti syrjäiset seudut
Asuntojen vuokraamisen rinnalle Airbnb lanseerasi viitisen vuotta sitten Airbnb Experiences -palvelun, jonka kautta kuka tahansa voi tarjota paikalliselämyksiä ja aktiviteetteja matkailijoille. Paikallisiin kohtaamisiin kannustava ilmiö levisi nopeasti myös Suomeen.
– Tunnetuin suomalainen paikalliselämysten kauppapaikka on Doerz. Matkailun jakamistalouden palveluihin kuuluvat myös autojen vuokraus- ja jakopalvelut, joista kansainvälisesti tunnetuin on Uber. Suomessa suurin toimija lienee Blox Car, Hakkarainen lisää.
”Matkailun jakamistalous ruokkii syrjäseutujen palveluja ja antaa mahdollisuuden kasvattaa palvelutarjontaa, mikä lisää alueiden elinvoimaisuutta.”
– Maria Hakkarainen
Parhaimmillaan jakamistalouden eri palvelut tukevat toinen toisiaan, mistä hyötyvät matkailijoiden ohessa erityisesti syrjäiset seudut. Nyt pienelläkin toimijalla on mahdollisuus tarjota elämyksiä maaseudulla ja tavoittaa asiakkaat helposti.
Vertaismajoituksen ansiosta matkailijalle on tarjolla yösija seudulla, josta muu majoitustoiminta puuttuu. Vertaiskäyttöauto puolestaan mahdollistaa helpon kulkemisen kohteeseen, jos omaa autoa tai julkista liikennettä ei ole.
– Matkailun jakamistalous ruokkii syrjäseutujen palveluja ja antaa mahdollisuuden kasvattaa palvelutarjontaa, mikä lisää alueiden elinvoimaisuutta. Matkailijat haluavat yksilöllisiä ja eksklusiivisia matkailuelämyksiä, ja jakamistalouden alustat mahdollistavat tämän, Hakkarainen sanoo.
Haasteita on yhä ratkottavana. Suosittujen matkakohteiden sesonkeina, kuten Rovaniemen talvessa, jakamistalouden palvelujen lisäämä majoitus- ja elämystarjonta on tervetullut lisä. Mutta miten voidaan varmistaa, että myös ammattimaiset palveluntarjoajat voivat toimia kestävästi läpi vuoden?
Hakkaraisen vetämässä hankkeessa etsitään vastauksia ja ratkaisuja näihin kysymyksiin. Vertaismajoituksen lisäksi pöydällä on muun muassa elämystarjoajan vastuu.
– Ammattilaiset ovat tehneet vuosia työtä sen eteen, että heidän tarjoamansa elämykset ovat turvallisia tuottaa ja jokaisen osapuolen oikeudet, vastuut ja velvollisuudet jakautuvat oikeudenmukaisesti. Hankkeessa käymme eri osapuolten kanssa keskustelua, miten voimme varmistaa, että myös yksityiset elämystarjoajat pelaavat samoilla pelisäännöillä.
Matkailija, varmista ainakin nämä asiat ennen vertaispalvelun varaamista
Elämyksiä etsivälle matkailijalle jakamistalouden palvelujen haittavaikutukset jäävät usein pimentoon. Hakkaraisen mukaan jopa tiedostavat matkailijat saattavat valita edullisen vertaismajoituksen paikallisen hotellin tai majatalon sijaan matkakohteessa, joka kärsii jo valmiiksi jakamistalouden aiheuttamista ongelmista.
– Ongelmien selvittäminen vaatii matkailijalta paljon oma-aloitteisuutta ja vaivannäköä. Palveluntarjoajat, kuten Airbnb, yrittävät kitkeä haittavaikutuksia parhaansa mukaan mutta eivät viesti niistä kovin avoimesti omissa kanavissaan.
”Valokuvat kyllä paljastavat, onko kyseessä paikallisen oikea koti vai niin kutsuttu Ikea-asunto, jonka ainoa tarkoitus on tuoda omistajalleen matkailutuloja.”
– Maria Hakkarainen
Hakkarainen kehottaa matkailijoita tutustumaan matkakohteen ongelmiin ja mahdollisiin rajoituksiin ennen majoituksen tai elämyksen varaamista. Elämyspalvelun tai vuokrattavan asunnon kohdekuvaukset ja valokuvat kannattaa käydä huolella läpi.
– Jos vertaismajoituksen tarkoitus on päästää matkailija kurkistamaan paikalliseen arkeen, sijoitusasunto ei sitä toivetta täytä. Valokuvat kyllä paljastavat, onko kyseessä paikallisen oikea koti vai niin kutsuttu Ikea-asunto, jonka ainoa tarkoitus on tuoda omistajalleen matkailutuloja.
Aktiviteetteja ja paikalliselämyksiä etsiessä Hakkarainen suosittelee tutustumaan alueen tarjontaan ja hintatasoon.
– Jos elämys maksaa normaalisti 150 euroa, ja samaa palvelua tarjotaan jakamistalouden alustoilla kymmenellä eurolla, kannattaa miettiä, kuinka vastuullista on valita jälkimmäinen. Aktiviteetista riippuen kokemattoman elämystarjoajan palvelu voi olla jopa turvallisuusriski.
Kohteeseen ja sen tarjontaan tutustuminen on paras tapa varmistaa, etteivät omat valinnat pahenna kohteessa jo valmiiksi vellovia ongelmia, ja että kokemus olisi mahdollisimman autenttinen. Matkailun jakamistalouden hyödyt ja haitat tasapainottuvat vain sääntelyä kehittämällä sekä palveluja tarjoavien ja niitä käyttävien matkailijoiden tietoutta lisäämällä.
Tähän pyrkii myös Hakkaraisen luotsaama hanke, jonka lopputuloksena syntyy tietopaketit jakamistalouden alustoja käyttäville yrityksille ja niissä palvelujaan tarjoaville kuluttajille.
