Päätoimittajan puheenvuoro

Ähtärin eläinpuiston ja Flowparkin ”kehityssuunnitelmat” tiivistävät sen, mikä matkailussa on pahiten pielessä

3 minuutin lukuaika

Paikallisten hyvinvointia ei pidä unohtaa myöskään – ja etenkään – eläinpuistossa.

Ähtärin eläinpuisto tiedotti jo helmikuussa eläintarhan naapurissa sijaitsevan Flowpark-kiipeilypuiston laajenemisesta eläintarhan alueelle. Kuten monilta muiltakin, myös minulta jäi koko uutinen täysin näkemättä ja vaille huomiota.

Tilanne sai täyskäännöksen eilen perjantaina, kun Ähtärin eläinpuisto julkaisi Twitterissä kuvan karhuaitauksen ylittävästä vaijeriliu’usta.

Ähtärin eläinpuiston tviitti karhuaitauksen ylittävästä vaijeriliu'usta
Kuvakaappaus Ähtärin eläinpuiston perjantaina 12.3. julkaisemasta tviitistä.

Karhujen aitauksen osittain ylittävän Karhuradan lisäksi rakenteilla on Pandarata, joka seuraa Suomeen muutenkin kuulumattomien isopandojen ulkoalueen reunaa. Radat on tarkoitus avata yleisölle helatorstaina 13. toukokuuta.

Eläintarhan ja kiipeilypuiston uudet suunnitelmat tiivistävät sen, mikä matkailussa on pahiten pielessä. Matkailussa – ja erityisesti elämysmatkailussa – eurot menevät yhä eettisyyden edelle.

Eläinpuiston julkistuksen myötä Suomen tavoite profiloitua vastuullisen matkailun kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä otti taas aimo harppauksen taaksepäin.

Mutta mikä tekee ideasta niin huonon, ovathan Ähtärin karhut tottuneet näkemään ihmisiä aitojen takana jo vuosikausia?

Oma kysymyksensä on, pitäisikö eläimiä sulkea aitauksiin ylipäätään. Huolimatta kauniista puheista eläinten luonnonmukaisista olosuhteista, ei yhdenkään lukkojen taakse suljetun villieläimen elämää voi verrata luonnossa vapaana vaeltavaan lajitoveriin.

Ähtärin tavoin eläintarhat tekevät suojelutyötä esimerkiksi mahdollistamalla uhanalaisten eläinten lisääntymisen. Sekään ei ole täysin ongelmatonta. Vaikka eläin vapautettaisiin lopulta luontoon, ovat suljetussa aitauksessa syntyneen ja kasvaneen eläimen selviytymismahdollisuudet heikot, sillä se ei ole vankeudessa päässyt kehittämään lajilleen tyypillisiä taitoja ja ominaisuuksia vapaana elävien toveriensa tavoin.

Toiseksi eläintarhojen suojelutyössä herättää kysymyksiä se, mitä tekevät häkeissä eläimet, joiden kanta voi luonnossa hyvin eivätkä tarvitse eläintarhoja selviytyäkseen?

Vastaus on melko ilmeinen: raha, jota ansaitaan ihmisiä viihdyttämällä, mikä puolestaan naamioidaan ”opetuksellisten” ja ”valistavien” tavoitteiden taakse.

Ja kun puhutaan rahasta, ristiriitaisia kysymyksiä herättävät myös asiantuntijoiden arviot siitä, että suojelutyö olisi paitsi tehokkaampaa jopa sata kertaa edullisempaa, mikäli se tehtäisiin luonnossa eläintarhojen sijaan.

Eläintarhojen eettisistä kysymyksistä voit lukea lisää muun muassa Oikeutta eläimille ja Animalia -yhdistysten sivuilta.

Palataan eläinpuiston ja kiipeilypuiston suunnitelmiin.

Ähtärin eläinpuisto viestii hyvin näkyvästi olevansa ”eettinen valinta” ja ”luonnonmukainen eläinpuisto”, vieläpä Suomen ensimmäinen sellainen. Missiossaan eläinpuisto vakuuttaa tarjoavansa eläimille luonnonmukaiset elinolot.

Luonnonmukaisuus ei ole sana, jota yhdistäisin eläintarhaan muutenkaan, mutta vaijeriliukua kauemmas ei villiin luontoon kuuluvien eläinten luonnonmukaisia olosuhteita pääse.

Verkkosivuiltaan löytyvässä puistoetiketissä eläinpuisto valistaa vieraita lähestymään eläinaitauksia rauhallisesti. Etiketti muistuttaa, että eläimet säikähtävät suuria ja nopeita liikkeitä ja kehottaa jättämään muun muassa rullaluistimet ja -laudat eläinpuiston porttien ulkopuolelle.

En voi kuin ihmetellä, kuinka luonnonmukaista villiin luontoon kuuluville karhuille on, että jännityksestä kovaan ääneen kiljuvat ihmiset liukuvat eläinten jo ennestään rajoitetun elinalueen yläpuolella pahimmillaan parin minuutin välein aamusta iltaan? Kuinka puistoetiketin kehotukseen rauhallisesta lähestymisestä sopii karhuaitauksen ylittävä vaijeriliuku, jossa liukujan vauhti saattaa yltyä kymmeniin kilometreihin tunnissa?

Samoja kysymyksiä ovat esittäneet sadat eläinpuiston tviittiin reagoineet suomalaiset. Kritiikkiä ja boikotointipäätöksiä on sadellut eläintarhalle jo kohta vuorokauden, mutta eläintarhan vastaus yleisölle loistaa yhä poissaolollaan, lukuun ottamatta eläinpuiston toimitusjohtajan Jarmo Pienimäen Ilta-Sanomille antamaa haastattelua.

”Eläinten hyvinvointi ei ole vaarassa. Tästä ei karhuille tule mitään haittavaikutuksia. Jos ammattilaisten havainnot ja asiantuntija-arviot osoittautuvat kaikesta huolimatta vääriksi, niin sitten reagoimme”, Pienimäki toteaa.

Pienimäen – joka todellisuudessa sijaistaa eläinpuiston varsinaista toimitusjohtajaa Arja Väliahoa ja on sen aikaa virkavapaalla varsinaisesta tehtävästään Ähtärin kaupunginjohtajana – ulostulo on suorastaan häiritsevä.

Haittavaikutusten vähättelyyn voi vastata jo Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella eläintarhassa pidettävien eläinten suojeluvaatimuksista, joista mainitaan muun muassa seuraavaa: ”eläimiä ei saa tarpeettomasti häiritä”, ”eläimet eivät saa olla jatkuvasti alttiina ympäristön melulle” ja ”tarhan ympäristön on oltava riittävän rauhallinen ja meluton”.

Matkailun kehittämistä on aina tehtävä paikallisten ehdoilla. Eläinpuistossa näitä paikallisia ovat sen asukkaat eli eläimet.

Pienimäen Ilta-Sanomille antamassaan kommentissa särähtää korvaan myös se, että eläinpuisto aikoo toimia vasta, jos karhut vaikuttavat häiriintyvän.

Olemme eläneet koronapandemian vaikutusten kanssa yli vuoden, mutta olemmeko oppineet yhtään mitään, jos edelleen matkailua kehitetään asenteella ”teemme mitä haluamme ja toimimme vasta sitten, kun olemme myrskyn silmässä”?

Tämä ei ole mikään uutinen, mutta myrsky on jo iskenyt. Nyt eettisyyttään vakuuttelevalta eläinpuistolta vaaditaan ihan oikeasti järkeviä päätöksiä.

Ähtärin eläinpuiston ja Flowparkin uusille suunnitelmille ei yksinkertaisesti ole mahdollista löytää muuta selitystä kuin se, että jälleen kerran matkailueurot menevät meitä ihmisiä alempiarvoisten eläinten hyvinvoinnin edelle – jopa siellä, missä eläinten hyvinvoinnin kuulutetaan kovaan ääneen olevan kaiken toiminnan prioriteetti.

Ja juuri se tekee koko tilanteesta erityisen järkyttävän.

Aiemmin mainitsemassani puistoetiketissä eläinpuisto pyytää vieraita asettumaan eläinten asemaan. ”Muista, että eläinpuisto on eläinten koti”, etiketti korostaa. ”Kohtaa eläin niin kuin haluaisit sinut kohdattavan, jos olisit eläimen asemassa.”

Arvon Jarmo Pienimäki ja kaikki suunnitelmassa mukana olleet ja sen hyväksyneet eläintensuojelun ammattilaiset. Nyt pyydän oman ohjeistuksenne mukaan teitä asettumaan eläinten asemaan ja kertomaan: voitteko käsi sydämellä kertoa, että juuri te haluaisitte satojen kirkuvien ihmisten liitävän oman kotipihanne yläpuolella aamusta iltaan, viikon jokaisena päivänä?

Ole valpas matkailija ja tiedä, mitä maailmalla tapahtuu

Valppaan uutiskirje julkaistaan alkuvuonna 2021. Pysy valppaana ja liity postituslistalle jo nyt!

Valpas kunnioittaa yksityisyyttäsi ja käyttää tietojasi vain uutiskirjeen toimittamiseen. Voit peruuttaa uutiskirjeen milloin tahansa uutiskirjeen linkistä tai ottamalla yhteyttä Valppaan toimitukseen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit:
Uutiset

Täyttyvätkö tulevaisuuden eläintarhat roboteista? Kiinan akvaarioissa saattavat pian uida robottidelfiinit, joita ei erota aidoista

1 minuutin lukuaika

Valmistajat uskovat, että aidon pullonokkadelfiinin näköiset, tuntuiset ja aidon delfiinin tavoin käyttäytyvät robotit muuttavat alaa eettisemmäksi ja tuottavammaksi samalla kertaa.

Keskustelussa on 2 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

×
ArtikkelitLuonto ja eläimet

Vapaaehtoistyö eläinten parissa kiinnostaa suomalaisia, mutta omatoimisesti matkaan lähtevä ensikertalainen ottaa ison riskin