Kolme vuotta sitten Palau nousi otsikoihin maailman ensimmäisenä maana, jonne päästäkseen matkailijoiden on allekirjoitettava lupaus suojella saarivaltion ainutlaatuista luontoa ja kulttuuria. Nyt Palaun tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius ensimmäisenä matkakohteena maailmassa.
Teksti: Saana Jaakkola
Kansikuva: Kurt Cotoaga / Unsplash
Vuosi 2020 jäi historiankirjoihin vuotena, joka romahdutti yhden maailman suurimmista teollisuudenaloista.
Kansainvälisen matkailun keskeyttänyt koronavirus näytti maailmalle, kuinka voimattomia me luonnon edessä olemme. Samalla se muistutti, kuinka herkästi haavoittuva teollisuudenala matkailu todellisuudessa on.
Koronasta toipuminen vie aikaa, mutta se on mahdollista. Ilmastonmuutoksen suhteen tilanne on toinen: sen aiheuttamia tuhoja ei paranneta rokotteilla.
Saarivaltiot suurimmassa vaarassa
Erityisen haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen seurauksille ovat saarivaltiot, joissa lisääntyvät ja voimistuvat hirmumyrskyt sekä meriveden nousu ja lämpeneminen tuhoavat koteja, elämiä ja elinkeinoja.
Niihin kuuluu myös Tyynellä valtamerellä sijaitseva Palau. Turkoosien vesien ja yli 300 saaren Palau tunnetaan yhtenä maailman suosituimmista sukelluskohteista. Sen vesissä elää yli 500 korallilajia ja 1 300 kalalajia.
Matkailu on yksi Palaun tärkeimmistä elinkeinoista: noin 20 000 asukkaan saarivaltiossa vierailee tavallisena vuotena jopa 160 000 matkailijaa, mikä on kahdeksankertainen määrä asukaslukuun nähden.
Viime vuosina Palau on noussut maailmankartalle myös siksi, että se taistelee täysin ainutlaatuisin keinoin matkailun ja ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia vastaan.
Vastuullisen matkailun suunnannäyttäjä
Palau on näyttänyt maailmalle esimerkkiä ympäristönsuojelussa jo yli vuosikymmenen. Vuonna 2009 Palau loi maailman ensimmäisen haiden suojelupyhätön osoittamalla 80 prosenttia merialueestaan suojelualueeksi. Viisi vuotta myöhemmin maa kielsi kaupallisen kalastuksen.
Joulukuussa 2017 Palau nousi otsikoihin maailman ensimmäisenä valtiona, jossa jokaisen maahan mielivän on allekirjoitettava sitoumus saarivaltion ympäristön ja paikallisen kulttuurin suojelemiseksi. Passiin leimattava Palau Pledge ohjeistaa, mitä matkailija saa ja ei saa matkallaan tehdä, ja sen on allekirjoittanut jo lähes 450 000 ihmistä.
Vuonna 2019 Palau kielsi matkailuyrityksiltä kertakäyttöisten muovien käytön, ja viime vuonna siitä tuli maailman ensimmäinen valtio, joka kielsi koralleja vahingoittavat aurinkovoiteet lailla.
Nyt Palau aikoo maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi matkakohteeksi.
Paikallinen ruokakulttuuri kunniaan
Matkailusta on mahdotonta tehdä täysin päästötöntä, varsinkaan kohteessa, jonne pääsee vain lentäen. Käytännössä hiilineutraalius tarkoittaakin nettopäästöjen nollaamista: matkailusta aiheutuvat päästöt karsitaan mahdollisimman vähiin, ja jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan ympäristön tilaa parantaviin hankkeisiin.
Hiilineutraaliusprojektissa Palau keskittää voimavaransa erityisesti paikalliseen ruuantuotantoon sekä matkailijoille suunnattuun päästöjenhallintaohjelmaan. Palaun matkailutoimiston lisäksi projektissa ovat mukana muun muassa vastuullisen matkailun järjestö Sustainable Travel International sekä maailmanlaajuinen, paikallista ruokakulttuuria suojeleva Slow Food -järjestö.
Ruuantuotannolla on Palaun hiilineutraaliustavoitteessa merkittävä rooli, sillä 85–90 prosenttia ruuasta tulee muualta, suurimmaksi osaksi Yhdysvalloista. Joka vuosi Palau käyttää elintarvikkeiden maahantuontiin kymmeniä miljoonia dollareita, mikä on pois paikallisilta tuottajilta ja kalastajilta.
Prosessoitu tuontiruoka on myös terveysriski: Maailman terveysjärjestön mukaan palaulaiset ovat maailman kolmanneksi lihavinta kansaa.
Yksi hiilineutraaliusprojektin tärkeimmistä tavoitteista onkin parantaa paikallisen ruuan saatavuutta ja ruokakulttuurin arvostusta erityisesti matkailun piirissä.
Päästöjen kompensointi helpoksi
Suomalaiselta Palauhun matkustaminen vaatii kolme lentoa kumpaankin suuntaan. Eri lentopäästölaskurien antamien arvioiden perusteella Suomesta lentävän economy-luokan matkustajan meno-paluumatka kerryttää päästöjä noin 3 500 kg CO2e – siis tuhat kilogrammaa enemmän, mitä kestävästi elävän ihmisen hiilijalanjäljen pitäisi vuodessa olla.
Suomalaiset matkailijat eivät ole poikkeus, sillä suoralla lennolla Palaun tavoittaa vain viideltä lentokentältä. Jotta Palau voisi saavuttaa hiilineutraaliustavoitteensa, se kehittää nyt ensimmäisenä maailmassa verkkoalustaa, jossa matkailijat voivat laskea ja kompensoida koko matkansa hiilijalanjäljen. Laskuri huomioi lentojen lisäksi myös majoituksen, aktiviteettien, ruokailujen sekä kohteessa liikkumisen hiilidioksidipäästöt.
Kompensoinnit suunnataan rannikko- ja merialueiden elinvoimaisuutta ja kestävää käyttöä parantaviin hankkeisiin, kuten hiilinieluina toimivien mangrovemetsien suojeluun sekä hiilidioksidipäästöjä vähentävien aktiviteettien kestävään kehittämiseen.
