Varaussivusto Booking.com on julkaissut jokavuotisen kestävän matkailun raporttinsa. Yli 30 000 kansainvälisen matkailijan vastauksissa näkyy ympäristöhuolen lisäksi kasvava tietoisuus matkailun paikallisista vaikutuksista. Kaikkia ei kestävä matkailu kuitenkaan kiinnosta – tai tietoa on liian vaikea löytää.
Teksti: Saana Jaakkola
Kansikuva: Levi van Leeuwen / Unsplash
Varaussivusto Booking.com on julkaissut seitsemännen kestävän matkailun raporttinsa. Uusi Sustainable Travel Report 2022 -raportti perustuu helmikuussa toteutettuun kyselytutkimukseen, johon vastasi yli 30 000 kansainvälistä matkailijaa 32 eri maasta. Pohjoismaista vastaajia oli Ruotsista ja Tanskasta.
Kyselytutkimuksessa selvitettiin kestävyyden (sustainability) vaikutusta vastaajien matkustuskäyttäytymiseen ja ostopäätöksiin kuluneen ja tulevan 12 kuukauden aikana.
Puolet kyselyyn vastanneista matkailijoista kertoi, että viimeaikaiset uutiset ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista ovat saaneet heidät tekemään aiempia kestävämpiä valintoja myös matkaillessa. Enemmistö (81 %) totesi kestävän matkailun olevan heille tärkeää, ja 71 prosenttia vastaajista sanoi haluavansa matkustaa seuraavan vuoden aikana entistä kestävämmin. Viime vuoden raportissa vastaava luku oli 61 prosenttia.
Raportti ei kuitenkaan täsmennä, mitä kestävällä matkailulla (sustainable travel) tai kestävällä majoituksella (sustainable accommodation) tarkemmin tarkoitetaan tai onko termien merkitystä avattu kyselyyn osallistuneille matkailijoille ennen vastaamista.
Vaikka jokainen vastaaja saattaa käsittää termin ”sustainable” hieman eri tavoin, tuoreessa raportissa korostuu ympäristöystävällisten valintojen rinnalla kasvava tietoisuus ja arvostus matkakohteen asukkaita ja kulttuuria kohtaan.
Matkailun ympäristövaikutukset kannustavat katsomaan lähelle
Liikkuminen paikasta toiseen aiheuttaa merkittävän osan matkailun ympäristövaikutuksista, ja se näkyy myös kyselytutkimukseen osallistuneiden matkailijoiden vastauksissa.
Kiinnostusta ympäristöystävällisempään liikkumiseen vaikuttaa riittävän ainakin lyhyemmillä matkoilla, sillä 20 % kertoi matkustaneensa kuluneen vuoden aikana junalla oman auton sijaan ja jopa 75 % kertoi halusta käyttää vähäpäästöisempiä liikkumisen muotoja välttääkseen yksityisautoilua ja taksien käyttöä.
Pidemmillä matkoilla tilanne on toinen, sillä vain 28 prosenttia ilmoitti olevansa valmis varaamaan enemmän aikaa vähentääkseen matkustamisesta aiheutuvia päästöjä. Esimerkkinä raportissa mainittiin junan valitseminen yksityisauton tai lentämisen sijaan.
Lähimatkailu tuntuu kuitenkin kiinnostavan matkailijoita keinona vähentää matkustamisen hiilijalanjälkeä. Monet matkailijat ovatkin löytäneet lähiseudusta uusia puolia koronapandemian aiheuttaman kaukomatkailutauon aikana.
Lähimatkailun suosimiseen vaikuttanee myös lentämisestä aiheutuva häpeän tunne, jota lähes kolmasosa (30 %) vastaajista kertoi kokevansa lentämisen ympäristövaikutusten vuoksi.
23 %
kertoi matkustaneensa kuluneen vuoden aikana lähempänä kotia pienentääkseen hiilijalanjälkeään.
57 %
vastasi olevansa halukas matkustamaan aiempaa lähempänä kotia tulevaisuudessa.
26 %
toivoi, että matkailuyritykset toisivat enemmän esiin ideoita ja mielenkiintoisia kohteita lähimatkailuun.
Majoitusvalintaan vaikuttaa myös sosiaalinen vastuunkanto
Kun matkailijoilta kysyttiin kestävyyden merkityksestä majoitusvalintaa tehdessä, vastaajista 38 % kertoi etsivänsä aktiivisesti tietoa kestävyystoimenpiteistä ennen majoituksen varaamista. Suurin osa (56 %) myönsi, ettei varta vasten etsi tietoa kestävästä matkailusta, mutta haluaisi tutustua majoitusyritysten tekemiin toimenpiteisiin, jos tieto olisi helposti saatavilla.
Tästä huolimatta lähes puolet (46 %) vastaajista kertoi yöpyneensä kestävässä majoituksessa kuluneen vuoden aikana. Kun heiltä kysyttiin valintaan vaikuttaneita syitä, vastauksissa korostuivat ilmastovaikutusten lisäksi paikallisuuden kokeminen sekä kohteessa elävien ihmisten huomiointi.
41 %
kertoi valinneensa kestävän majoituskohteen vähentääkseen ympäristövaikutuksia.
33 %
halusi kokea paikallisen majoituselämyksen.
31 %
oli sitä mieltä, että kestävät majoituskohteet kohtelevat paikallisyhteisöä paremmin.
Liikamatkailu mietityttää matkailijoita
Vaikka koronapandemia hiljensi parin vuoden ajaksi myös maailman suosituimmat matkakohteet, raportti nostaa esiin kansainvälisten matkailijoiden tietoisuuden liikamatkailun vaikutuksista.
Merkkejä liikamatkailun paluusta on nähty jo ainakin Venetsiassa, missä pitkään suunnitteilla ollut päiväkävijöiden turistivero nytkähti pääsiäisen turistiruuhkien myötä vauhdilla eteenpäin.
Liikamatkailu vaikuttaa myös matkakohteen ja ajankohdan valintaan. Kyselytutkimukseen osallistuneista matkailijoista kolmasosa (33 %) kertoi matkailleensa kuluneen vuoden aikana sesongin ulkopuolella liikamatkailun välttämiseksi. Vastaajista 40 prosenttia olisi halukas toimimaan samoin tulevilla matkoillaan.
Perusteluiksi raportti mainitsee ruuhkaisuuden lisäksi matkailun vaikutusten tasaisemman jakautumisen kohteessa.
27 %
kertoi matkustaneensa kuluneen vuoden aikana vähemmän suosittuun kohteeseen välttääkseen liikamatkailua.
31 %
olisi valmis valitsemaan vaihtoehtoisen matkakohteen auttaakseen vähentämään liikamatkailua.
64 %
sanoi haluavansa välttää suosittuja kohteita varmistaakseen, että matkailun vaikutukset jakautuvat tasaisemmin.
Matkailu ei aina ole vain omaan napaan tuijottelua
Matkailijat vaikuttavat tiedostavan matkailun moninaiset vaikutukset yhä laajemmin. Tähän viittaa myös raportissa esiin nostetun ”give back” -ajattelun yleistyminen.
Give back -kulttuurilla tai -ajattelulla tarkoitetaan matkailijoiden halua saada matkakohteessaan aikaan myös positiivisia vaikutuksia pelkkien haittojen sijaan eli halua ”antaa jotakin takaisin”.
Yli puolet (59 %) kyselyyn vastanneista matkailijoista sanoi haluavansa jättää kohteen parempaan kuntoon kuin mitä se oli kohteeseen saapuessa. Neljäsosa (25 %) vastaajista kertoi olevansa valmis maksamaan enemmän matkailuelämyksistä, jos he voisivat olla varmoja siitä, että elämystä tai palvelua tuottava yritys antaa jotakin takaisin paikallisyhteisöön.
Raportti ei tarkenna takaisin antamisen määritelmää, mutta tavallisesti sillä tarkoitetaan paikalliseen yhteisöön tai ympäristöön kohdistuvia hyötyjä, jotka jäisivät ilman matkailutoimintaa saamatta. Matkailuyritykset voivat esimerkiksi lahjoittaa osan matkailutulosta luonnonsuojelutyöhön, paikallisen nuorison hyväksi tai pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemiseen.
Huolimatta siitä, että takaisin antamisen kulttuuri sekä uudistava ajattelu yleistyvät, kokevat matkailijat niitä tukevien elämysten ja palvelujen löytämisen hankalana.
Yli kolmasosa (34 %) vastaajista myönsi, etteivät he tiedä, kuinka löytää aktiviteetteja ja elämyksiä, joilla olisi aidosti positiivinen paikallinen vaikutus. Lähes yhtä moni (32 %) toivoi, että matkailuyritykset tarjoaisivat heille ehdotuksia give back -ajattelua toteuttavista kohteista.
Toimittajan kommentti: Kestävyyskolikon kääntöpuoli – kaikkia ei kestävä matkailu kiinnosta
Kuten aikaisempinakin vuosina, Booking.comin kestävän matkailun raportti maalaa kaunista kuvaa matkailijoiden muuttuvista asenteista. Tietämättä tarkemmin sitä, miten vastaajat ovat kyselytutkimukseen valikoituneet, on raporttiin tutustuessa huomioitava, että kestävän matkailun kyselyyn saattavat päätyä vastaamaan aiheesta jo valmiiksi kiinnostuneet ja omia arvojaan ja valintojensa vaikutuksia muutenkin pohtivat matkailijat.
Tästä mahdollisuudesta huolimatta raportti tuo esiin sen, ettei kestävä tai vastuullinen matkailu kiinnosta kaikkia. Näiden vastakkaisten näkökulmien esiin nostaminen onkin raportissa virkistävä lisä, johon erityisesti matkailualan toimijoiden ja viestijöiden kannattaisi kiinnittää huomiota.
Yli 30 000 kyselyyn vastanneesta matkailijasta noin kolmasosa (32 %) kertoi, etteivät kestävät vaihtoehdot – käsittäen niin matkustustavan, majoituksen kuin elämykset ja aktiviteetit – tunnu heistä yhtä houkuttelevilta kuin muut vaihtoehdot. Vastaajista 27 % totesi, ettei kestävä matkailu tarjoa sellaista luksusta ja mukavuutta, mitä he lomamatkaltaan kaipaavat.
Toisaalta taas osa matkailijoista kertoi valitsevansa kestävän majoituksen nimenomaan siksi, että ne näyttävät hyvältä sosiaalisessa mediassa. Mainostetaanhan lasiseinäisiä, vesirajalla lepääviä tai puun oksille rakennettuja erikoismajoituksia usein ekologisuus edellä.
Onko kyse siis todella siitä, ettei ympäristöä ja paikallisväestöä kunnioittava matkailu kiinnosta vai siitä, etteivät matkailijat tiedä, mitä kestävällä tai vastuullisella matkailulla tarkoitetaan tai millaisissa muodoissa ne ilmenevät? Oli kyse kummasta tahansa, työtä alan toimijoilla totisesti riittää: raportti kertoo, ettei merkittävä osa matkailijoista edelleenkään tiedä, että kestävyyttä tavoittelevia kohteita ja yrityksiä on olemassa saati miten ne voisi löytää.
Edellä esitetyistä vastauksista voisi myös päätellä, ettei sertifikaattikuvauksista kopioitu kestävyysjargon yrityksen verkkosivuilla riitä, vaan asioista on viestittävä niiden oikeilla nimillä siten, että matkailijat myös ymmärtävät, millaisia toimia yrityksessä tehdään.
Ymmärrettävän ja todellisuutta vastaavan viestinnän lisäksi on yritysten ja kohteiden syytä muistuttaa matkailijoita, ettei ympäristön ja paikallisten ihmisten kannalta parempi matkailu tarkoita laadusta tai lomaelämyksistä tinkimistä. Päinvastoin – aitoon paikallisuuteen ja kulttuuriin perustuvat elämykset ja palvelut ovat matkailijallekin turisteja varten rakennettuja kulisseja ja muista kulttuureista omittuja elämyksiä merkityksellisempiä.
Varaussivusto Booking.com julkaisi ensimmäisen kestävän matkailun raporttinsa vuonna 2016. Vuoden 2022 kuluttajatutkimukseen osallistui 30 314 vastaajaa 32 eri maasta, ja se toteutettiin verkkokyselynä helmikuussa 2022. Vastaajilta edellytettiin 18 vuoden ikää, vähintään yhtä toteutunutta matkaa tutkimusta edeltäneen 12 kuukauden aikana sekä aikomusta matkustaa ja osallisuutta matkaa koskevien päätösten tekemiseen vuonna 2022. Raportti on julkaistu osoitteessa booking.com.
