Thermacell-kohu tarjoaa meille lukuisia oppitunteja alkaen mainonnan eettisyydestä vastuulliseen yritystoimintaan ja viestintään, mutta ennen kaikkea se todistaa vääräksi suomalaisten rakastaman vastaväitteen: ”ei yksittäisen kuluttajan teoilla ja valinnoilla ole väliä”.
Kesäkuun puolivälissä sosiaalinen media ja sen myötä uutissivustojen otsikot alkoivat täyttyä hyönteisten karkottamiseen tarkoitetun – tai oikeammin sanottuna hyönteisten karkottamiseen markkinoidun – Thermacell-laitteen ympäristöhaitoista.
Thermacellin ympärille noussut kohu tarjoaa meille monta tärkeää opetusta, kuten sen, että kuluttajien teoilla ja valinnoilla todella on väliä.
Mistä hälyssä on oikein kyse? Sen selvittämiseksi meidän on palattava viikon verran ajassa taaksepäin. Keskustelun Thermacell-laitteen käytön vakavista ympäristövaikutuksista aloitti ilmastoaktiivi Ami Varto ensin blogikirjoituksellaan ja muutamaa päivää myöhemmin Twitterissä, mistä aihe levisi koko Suomen tietoisuuteen.
Aiheeseen reagoivat välittömästi laitteen ympäristövaikutuksista huolestuneet kuluttajat, jotka paitsi pitivät keskustelua yllä myös ottivat asiakseen lähettää palautetta laitetta ja sen täyttöpakkauksia myyviin suomalaisyrityksiin.
Palautevyöry teki nopeasti tehtävänsä. Ensimmäisinä laitteen myynnin lopettamisesta kertoivat vastuullisina retkeilyvarusteliikkeinä profiloituvat Partioaitta ja Scandinavian Outdoor. Asiasta uutisoi ensin Yle ja pian myös Helsingin Sanomat (maksumuurin takana), jonka etusivulla Thermacell-laitetta mainostettiin näkyvästi vain paria päivää aiemmin.
Partioaitan valikoimapäällikkö Markus Mäkinen kertoo Ylelle, että päätökseen vaikutti juuri asiakaspalaute, jossa korostui huoli luonnon monimuotoisuutta ja eliöstöä kohtaan. Sekä Partioaitta että Scandinavian Outdoor ovat pyytäneet laitteen Suomen-maahantuojalta, naantalilaiselta Proviter oy:ltä, selvitystä laitteen ympäristövaikutuksista.
Hyvin nopeasti Thermacell-kohuun reagoi myös Varusteleka, joka kantoi Facebook-julkaisussaan vastuunsa siitä, ettei tutustunut laitteen käyttöohjeisiin tarpeeksi huolellisesti mutta nosti esiin myös laitteen maahantuojan harhaanjohtavan markkinoinnin.
Thermacell-tuotteiden markkinointi paitsi jälleenmyyjille mutta erityisesti kuluttajien suuntaan on ollut vähintäänkin kyseenalaista. Hyttysten karkottamiseen markkinoidut tuotteet hyödyntävät pralletriini-nimistä myrkkyä, joka on hyönteisille nopean kuoleman aiheuttava hermomyrkky.
Laite ei siis vain karkota hyönteisiä vaan tappaa ne.
Niin älykäs laite ei ole, että se osaisi erottaa hyttyset muista hyönteisistä. Hyönteisten lisäksi aine on erittäin myrkyllistä myös matelijoille ja kaloille, muita vesieliöitä unohtamatta.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on hyväksynyt kyseisten torjuntalaitteiden käytön ainoastaan rakennusten välittömässä läheisyydessä, kuten terasseilla ja kuisteilla. Niiden käyttö oman pihan ulkopuolella, kuten retkeillessä tai marjametsällä, on kielletty. Tästä huolimatta laitetta on ärhäkkäästi markkinoitu kaikille luonnossa liikkujille.
Tapaus Thermacell tarjoaa meille lukuisia oppitunteja alkaen mainonnan eettisyydestä vastuulliseen yritystoimintaan ja viestintään, mutta ennen kaikkea se todistaa vääräksi suomalaisten rakastaman vastaväitteen: ”ei yksittäisen kuluttajan teoilla ja valinnoilla ole väliä”.
Kysynnän ja tarjonnan laki on järkkymätön. Niin kauan kuin me kuluttajat tuemme lompakoillamme epäeettistä toimintaa, niin kauan sitä on olemassa, oli kyse ympäristölle myrkyllisistä ja eliöitä tappavista tuotteista, lapsityövoiman käytöstä, paikallisten asukkaiden sortamisesta matkailueurojen nimissä tai ympäristö- ja ihmisoikeusrikoksista.
Kaikessa hijaisuudessa tapahtuva lompakolla äänestäminen ei kuitenkaan riitä, vaan meidän on myös kerrottava yritykselle, miksi viemme rahamme vastaisuudessa kilpailijalle ja mikä saisi meidät palaamaan jälleen asiakkaiksi.
Yritykset kuuntelevat kyllä, sillä ilman asiakkaita ei yksikään yritys ole olemassa.
Tehtävää on vielä, niin myös Thermacellin tapauksessa. Laitteita tai sen myrkkypakkauksia on tätä tekstiä kirjoittaessa myynnissä useissa retkeilyvarusteliikkeissä, kuten Varuste.netissä, Retkitukku.fissä ja Vaeltajankaupassa, unohtamatta tietenkään merkittäviä kauppaketjuja, kuten S-ryhmä, Kesko, Hankkija, Bauhaus, Motonet, Kärkkäinen, Clas Ohlson, Puuilo, Tokmanni, XXL… Listaa voisi jatkaa pitkään.
Niin suurten kuin pientenkin kauppojen viherpesupuheet ympäristön kunnioittamisesta voi jättää omaan arvoonsa, jos tuotevalikoimassa pidetään luonnon monimuotoisuuden ja hyvinvoinnin kannalta elintärkeiden pölyttäjien tuhoa edistäviä tuotteita.
Ja sitä Thermacell on: Jyväskylän yliopiston kemian professori Petri Pihko kertoo Ylen haastattelussa yhden Thermacell-laitteen karkotetyynyn sisältävän niin paljon myrkkyä, että se voisi tappaa miljoonia mehiläisiä.
Työtä riittää myös meidän ristiriitaisesta luontosuhteestamme tunnettujen suomalaisten asenteiden korjaamisessa. Lukemattomat retkeilyintoiset suomalaiset ovat vannoneet jatkavansa Thermacell-tuotteiden käyttöä, vaikka käytön seuraukset eivät takuulla ole jääneet näitä kohtalokkaita lupauksia tehneille luontoihmisille epäselviksi.
Silti pienikin parannus on askel eteenpäin, ja pienistä askeleista suuret harppauksetkin saavat alkunsa. Kun siis seuraavan kerran suivaantuneena päätät olla tukematta epäeettisesti tai muuten kyseenalaisesti toimivaa yritystä, älä unohda kertoa ääneen, miksi.
Sillä meidän kuluttajien teoilla ja valinnoilla ON merkitystä.
