Päätoimittajan puheenvuoro

Mihin unohtui koronan jälkeinen, entistä parempi matkailu?

3 minuutin lukuaika

A-lehtien Maija Koski puhuu Suomen Lehdistön artikkelissa lifestyle-journalismin roolista ilmastokriisin keskellä. Myös matkailusta viestivillä medioilla olisi mahdollisuus osoittaa, että tiedostavat matkailuvalinnat tarkoittavat kaikkea muuta kuin luopumista. Tämän päivän todellisuus on kuitenkin toista.

Avaan puhelimestani uutissovelluksen, ja ensimmäisenä näytölle lävähtää Finnairin mainos alle 40 euron lennoista Euroopan upeisiin kohteisiin. Kurkistan sosiaaliseen mediaan, missä Suomea hirvittäväksi matkailumaaksi haukkuva kolumni leviää hiljattain uutisoitujen maastopalojen tavoin.

Vain joitakin viikkoja sitten valtamediat kilpailivat otsikoilla halpalentoyhtiöiden menestyksestä ja kahdeksan euron lennoista. Tänään kaupallinen yhteistyöartikkeli hehkuttaa viikon etelänlomaa alle 200 euron hintaan. Kyseisen artikkelin alla vilahtaa otsikko: ”Kymmenen maata, jotka jokaisen tulisi nähdä – ja viisi, joita välttää.”

Käsillä on hetki, jota matkailua rakastavat ovat odottaneet kotiensa poteroissa jo puolitoista vuotta. Matkailu on viimein avautumassa, ja nopeimmat ovat jo pakanneet laukkunsa ja lentäneet pakoon syksyn ensimmäisiä pakkasöitä.

Matkailun avautumisesta kertoo sekin, että matkailu-uutisointi on palaamassa raiteilleen. Puheet koronan jälkeisestä, entistä paremmasta matkailusta eivät vain otsikoissa näy. Sen sijaan palstatilaa saavat entisenlaiset otsikot, joissa hehkutetaan käsittämättömän halpoja matkoja ja listataan edullisimpia, kauneimpia ja suosituimpia kohteita.

Mikään ei muuttunutkaan.

Onneksi uutissyötteestäni löytyy myös toisenlaista luettavaa. Suomen Lehdistön artikkelissa A-lehtien Maija Koski pohtii lifestyle-journalismin roolia ilmastokriisin keskellä. Koski puhuu erityisesti asumisen aihepiiristä ja mainitsee, että A-lehtien kotijutuissa vältetään ”kaikki uusiksi” -sisustamista sekä kannustetaan sisustajia tekemään ja tuunaamaan itse vanhaa kierrättämällä ja ekologisiin materiaaleihin panostamalla.

Matkailu lankeaa samaan lifestyle-journalismin kategoriaan. Matkailu ei ole perustarve vaan etuoikeus, josta vain harvalla on mahdollisuus nauttia.

Matkailusta puhuminen vain harvojen etuoikeutena ei ole vähättelyä. Valppaan joulukuisessa mutta yhä ajankohtaisessa artikkelissa viittaan Global Environmental Change -lehdessä julkaistuun tutkimukseen, jonka mukaan vain 11 prosentilla kaikista maailman ihmisistä oli mahdollisuus astua lentokoneeseen vuonna 2018. Näistä vain neljä prosenttia suuntasi ulkomaille. Sama tutkimus paljasti, että vain yksi prosentti maailman ihmisistä aiheuttaa puolet kaikista lentoliikenteen hiilidioksidipäästöistä.

Suuri osa suomalaisista kuuluu tähän etuoikeutettuun joukkoon. Kaikista pientä Suomea puolustelevista vastaväitteistä huolimatta me suomalaiset olemme asukaslukuun suhteutettuna maailman innokkaimpia lomalentäjiä.

Ja miksi emme olisi? Salliihan elintasomme omien mielitekojemme toteuttamisen. Korona-aikana monet ovat kerryttäneet matkakassaansa, ja reissurahat polttelevat taskussa. Ensimmäiseen liian halpaan lentotarjoukseen on helppo tarttua. Kun halvalla mennään, rahat riittävät pian uuteen reissuun.

Ja siihen media meitä myös kannustaa kahdeksan euron lentoja ja alle 200 euron pakettimatkoja kyseenalaistamatta.

Matkailu on tapa, jonka olemme oppineet ja omaksuneet osaksi elämäämme. Monien muiden ilman internetiä ja sosiaalista mediaa varttuneiden tavoin omaksuin tuon tavan omilta vanhemmiltani. Lapsuuttani värittivät perhelomat Kanariansaarilla, Pohjoismaissa, Baltiassa ja tietysti kotimaassa.

Toista on tänään. Sosiaalisen median kuvatulvan sekä jatkuvasti päivittyvien blogien, YouTube-kanavien, uutissyötteiden ja mainosaallokon keskellä saamme vaikutteita koko ajan ja kaikkialta.

Tallennamme reissuhaavekansioihimme Instagramissa vastaan tulleita kuvia jumalaisista selfie-kohteista, joiden julkaisijat unohtavat mainita, että kyseinen kallionkieleke on eroosion syömä, kuin satukirjan sivuilta bongattu silta on romahtamisvaaran alla tai ”off the beaten path” -kohde on säilynyt salaisuutena siksi, ettei sinne ole luvallista mennä. Ostamme pilkkahinnalla meille markkinoidun äkkilähtölennon Barcelonaan, minkä jälkeen varaamme kaupungista ulkomaisen sijoittajan halpakalusteilla sisustaman vertaismajoituksen ymmärtämättä, että juuri tämän toiminnan vuoksi paikalliset ovat joutuneet lähtemään kodeistaan ja ennen niin idyllisestä kaupunginosasta on tullut pelkkä turistien täyttämä kulissi.

Onneksi meillä on mahdollisuus muuttaa tapojamme.

On kuitenkaan vaikea kuvitella, että jo omaksuttu tapamme matkailla muuttuisi, jos ei tapa viestiä matkailijoille muutu.

Niin kauan kuin meitä kannustetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestämättömään matkailuun, niin kauan se myös jatkuu. Miten matkailija voisi valita paremmin, jos hän ei tiedä, millaisia negatiivisia vaikutuksia hän toiminnallaan vahvistaa?

Suomen Lehdistön jutussa Maija Koski painottaa, että medialla on mahdollisuus näyttää, kuinka kivaa ekologinen elämä on. ”Me luomme unelmia ja trendejä”, hän perustelee lifestyle-journalismin roolia ihmisten arjessa.

Myös matkailusta kirjoittavilla medioilla ja muilla matkailun viestinviejillä on mahdollisuus osoittaa, kuinka tiedostavat kulutusvalinnat voivat tehdä seuraavasta lomamatkastamme entistä merkityksellisemmän paitsi meille itsellemme myös matkakohteessa eläville ihmisille ja ympäristölle.

Tiedostava tapa matkailla tarkoittaa kaikkea muuta kuin luopumista. Paikallisten matkailutoimijoiden palveluja ostamalla voimme varmistaa, että saamme kokea lomallamme aitoja elämyksiä. Samalla autamme yrityksiä ja niiden työntekijöitä pärjäämään ja säilyttämään sen autenttisuuden, joka tekee elämyksestä ainutlaatuisen.

Tekemällä yhden, pidemmän lomamatkan monen lyhyen äkkilähtöpyrähdyksen sijaan emme vain pienennä hiilijalanjälkeämme vaan saamme mahdollisuuden tutustua syvemmin paikalliseen kulttuuriin ja elämäntapaan. Vain tällä tavoin voimme aidosti kokea, miten matkailu voi meitä avartaa, kuten kyseenalaistettu sanontakin sanoo.

Matkailujournalismissa ei Kosken mainitsemaa muutosta vielä näy. Niinpä trendinä on jatkossakin matkustaa niin paljon ja halvalla kuin suinkin mahdollista – koronan jälkeisessä maailmassa ehkä enemmän kuin koskaan ennen.

Keskustele aiheesta täällä. Kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *