Päätoimittajan puheenvuoro

Matkakohde on juuri niin vastuullinen kuin siellä toimivat yritykset – eikä Suomella mene ihan niin hyvin kuin päälle päin näyttää

3 minuutin lukuaika

Suomi on asettanut tavoitteekseen olla vastuullisen matkailun kärkimaa vuoteen 2025 mennessä. Tavoite on kova ja ihailtava, mutta kauneimpaankaan muotoon puetut imagotavoitteet eivät voi toteutua, jos matkailualan toimijat eivät sitoudu tavoitteisiin omassa toiminnassaan.

Onneksi Suomessa riittää malliesimerkkejä vastuunsa kantavista matkailutoimijoista. Kiitos Sustainable Travel Finland -ohjelman (STF), niiden määrä kasvaa hyvää tahtia. Pelkkä ympäristösertifikaatti tai STF-merkki ei kuitenkaan kerro koko totuutta toiminnasta. Se on yrityksen tehtävä.

Aina ei yritysten toiminta kestä päivänvaloa.

Pari viikkoa sitten medioissa levisivät uutiset Kakslauttanen Arctic Resort Oy:n yrittäjästä Juhani Eiramosta, jota syytetään törkeästä ympäristön turmelemisesta. Syyttäjä arvioi, että vuosien 2013 ja 2018 välillä useita satoja tonneja ympäristölle haitallista rakennusjätettä on poltettu, haudattu maahan tai muutoin hylätty.

Yrityksen edesottamuksia pidempään seuranneille syytökset eivät tulleet yllätyksenä. Epäilykset ympäristörikoksista ovat olleet esillä mediassa jo vuonna 2016. Lisäksi yritys on ansainnut kyseenalaista julkisuutta muun muassa palkanmaksun ongelmista ja palkkojen tasosta, pelottavasta työilmapiiristä, työntekijöiden elinolosuhteista, metsään jätettyjen rekikoirien raadoista ja valtion maille vievien kulkuyhteyksien sulkemisesta (mm. PAM/2014; Iltalehti/2017).

Ei Eiramon esimerkki valitettavasti ainoa ole. Laittomasta kaatopaikasta on hiljattain langetettu rangaistuksia esimerkiksi Levin matkailussa vaikuttavalle Päivikki Palosaarelle (Yle/2019). Suomen kansallisen ympäristörikosten seurantaryhmän tuoreimmat raportit kertovat karua arviota ympäristö- ja luonnonsuojelurikosten määrän kasvusta ja toteavat, että törkeät ympäristön turmelemisen tekomuodot toteutetaan tyypillisesti juuri liiketoiminnan yhteydessä.

”Tiedätkö sinä, mitä oman yrityksesi tai työpaikkasi yhteistyökumppanit kulissien takana touhuavat?”

Kakslauttanen ei siis ole ainoa esimerkki, mutta näkyvä se on. Kun Suomea maailmalla voimakkaimmin tunnetuksi tehneen matkailuyrityksen taustoista löytyy vähän väliä näin rajuja ongelmia, jotka eivät rajoitu ympäristöön vaan yltävät myös ihmisoikeuksiin, on koko Suomen maine vastuullisena matkakohteena väistämättä vaakalaudalla.

Vaakalautaa kallistavat vaaralliseen suuntaan lakipykälistä ja oikeudenmukaisuudesta piittaamattomille yrityksille jaetut tuet ja tunnustukset. Esimerkiksi Eiramo on saanut viime vuosien aikana ELY-keskuksilta yli seitsemän miljoonan euron edestä yritystukia (mm. Iltalehti/2019). Kakslauttasen majoituskylä toimi pitkään Suomen matkailumarkkinoinnin lippulaivana, ja viimeisimpänä kunnianosoituksena Lapin Yrittäjät palkitsi syyskuussa Eiramon vuoden yrittäjänä.

Vaikka yrittäjät kautta Suomen olisivat valmiita seisomaan oman toimintansa takana raivokkaimmissakin ristikuulusteluissa, kannattaa katse kiinnittää yrityksen verkostoihin. Yhteistyökumppanisi kriisi on myös sinun yrityksesi kriisi.

Tiedätkö sinä, mitä oman yrityksesi tai työpaikkasi yhteistyökumppanit kulissien takana touhuavat? Yhdistetäänkö tavarantoimittaja tai rahoittaja sademetsien tuhoamiseen tai alkuperäiskansojen sortamiseen? Tunnetaanko kumppanisi natsijärjestöyhteyksistä ja kansanryhmää vastaan kiihottamisesta tai alihankkijasi lapsityövoiman käytöstä?

Paistattele päivääsi risukasassa, kun vielä voit, sillä ennen pitkää kytkökset paljastuvat. Ja kun niin käy, tiedä tämä: 2020-luvulla ihmisoikeus- ja ympäristörikkomuksia ei auta kuitata harmittomina lipsahduksina, ajattelemattomuutena tai perinteen ohjaamina tapoina.

Yrityksen vastuullisuus ei ole mikään trendi vaan oletusarvo.

Valheiden ja peittelyn jäljet ovat nykyaikana lyhyemmät kuin koskaan. Jos eivät rikkomukset ja epäkohdat tule julki viranomaisten toimesta niin valveutuneiden asiakkaiden tai työntekijöiden, jotka eivät epäröi paljastaa löytöjään sosiaalisessa mediassa. Sieltä ihan tavallisen Maija tai Marko Matkailijan julkinen tviitti tai Facebook-julkaisu löytää nopeasti tiensä median skuupiksi ja lopulta poliisin tutkittavaksi, jos aihetta on.

On virhe kuvitella, että matkailijoiden tai yhteistyökumppanien kiinnostus yritysten taustoja ja toimintatapoja kohtaan vähenisi. Päinvastoin, joka vuosi vastuullisuus nousee mielipide- ja asennemittauksista edellistä vuotta merkittävämmäksi arvoksi, eikä vain Suomessa vaan maailmanlaajuisesti. Eikä matkailun seisauttanut koronapandemia ainakaan vähennä kestävyyden ja oikeudenmukaisuuden merkitystä matkailijoiden mielissä ja sidosryhmien arvomaailmoissa.

Samaan aikaan keskivertomatkailijan kyky nähdä matkakohteiden ja yritysten kiillotettua pintaa syvemmälle vahvistuu.

”Joka ikinen kerta, kun yritys tai sen kumppani hyväksikäyttää ympäristöä, ihmisiä tai eläimiä matkailueurojen nimissä, yrityksen mahdollisuudet pärjätä koronan jälkeisessä, entistä vastuullisempien arvojen maailmassa pienenevät.”

Yksittäisten kansalaisten lisäksi kansalaisjärjestöt toimivat yhä ahkerammin kitkeäkseen hämäriä toimintatapoja maailmasta. Veroparatiisina tunnetussa Sveitsissä äänestettiin viime sunnuntaina lakialoitteesta, joka toteutessaan olisi tehnyt Sveitsistä maailman ensimmäisen valtion, joka olisi asettanut maassa päämajaansa pitävät suuryritykset tilivelvollisiksi ihmisoikeus- ja ympäristörikkeistä koko toimitusketjun osalta, huolimatta siitä, missä ketjun osassa tai missä maassa rikkomukset tapahtuvat.

Vaikka lakialoite ei vastoin ennusteita mennyt läpi, se on selvä merkki tulevasta: kansa äänesti lain puolesta. Aloite kaatui Sveitsin hallintoalueiden eli kantonien enemmistökannatuksen puuttumiseen.

Lopputuloksesta huolimatta sekä Sveitsin hallitus että maan monikansalliset yritykset sitoutuivat jo ennen äänestyspäivää vastaehdotukseen, joka velvoittaa yritykset lisäämään raportointia ympäristöön ja ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä sekä sitoutumaan liiketoimintakumppanien huolelliseen tarkastukseen erityisesti lapsityövoiman ja konfliktialueilla tapahtuvan mineraalien hankinnan suhteen.

Samanlaista oikeudelliseen vastuunkantoon tähtäävää lakialoitetta kaipaisin kestävyystitteleitä hamuavaan Suomeen. Joka ikinen kerta, kun yritys tai sen kumppani hyväksikäyttää ympäristöä, ihmisiä tai eläimiä matkailueurojen nimissä, yrityksen mahdollisuudet pärjätä koronan jälkeisessä, entistä vastuullisempien arvojen maailmassa pienenevät – ja samalla loittonee Suomen kansallinen tavoite profiloitua vastuullisen matkailun kärkimaana.

Ole valpas matkailija ja tiedä, mitä maailmalla tapahtuu

Valppaan uutiskirje julkaistaan alkuvuonna 2021. Pysy valppaana ja liity postituslistalle jo nyt!

Valpas kunnioittaa yksityisyyttäsi ja käyttää tietojasi vain uutiskirjeen toimittamiseen. Voit peruuttaa uutiskirjeen milloin tahansa uutiskirjeen linkistä tai ottamalla yhteyttä Valppaan toimitukseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

×
ArtikkelitTalouden ilmiöt

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET – Vastuullinen kuluttaminen auttaa kohdetta ja kannustaa matkailuyrityksiä eettiseen toimintaan