Nyt, kun koronarajoitukset taas kiristyvät samaan aikaan syyslomien kanssa, on hyvä muistaa, ettei sukulaisten mökillä kököttäminen ja tutun luontopolun kiertäminen auta yhtään yritystä pärjäämään huomiseen.
Saana Jaakkola
Kolumnin kirjoittaja on pitkän linjan matkailutoimittaja ja vastuullisen matkailu- ja vapaa-ajanmedia Valppaan perustaja, joka turhaantui klikkikilpailun saastuttamaan matkailujournalismiin.
Vastuullisesta matkailusta kirjoittamalla Saana haluaa muuttaa matkailua ja sen myötä koko maailmaa kaikkien kannalta paremmaksi – yksi valinta kerrallaan.
Onko sinulla valppaita ajatuksia vastuullisesta matkailusta?
Lähetä mielipiteesi meille – Valpas julkaisee myös lukijoiden mielipiteitä vastuullisesta matkailusta ja vapaa-ajanvietosta.
Kun me suomalaiset saimme ensi kertaa kokea koronarajoitusten kylmän kosketuksen viime keväänä, sosiaalisessa mediassa levisi salamannopeasti tärkeä viesti: tue pientä ja paikallista.
Moni teki viestin myötä ryhtiliikkeen ja haki ainakin hetken aikaa kahvipakettinsa supermarketin sijaan paikallisesta paahtimosta, opetteli melomaan paikallisen luontomatkailuyrittäjän järjestämällä melontakurssilla tai osti vähintään kerran viikossa lounaansa läheisestä ravintolasta etätöistä huolimatta.
Valitettavan usein meidän on kohdattava kriisi tai muu vakava tapahtuma ennen kuin pysähdymme miettimään, mikä on oma roolimme yhteisössä ja miten voisimme auttaa sitä selviämään.
Kahvikupillisen ja piirakkapalan ostaminen voi meistä tuntua vähäpätöiseltä, mutta tienvarressa kituuttavan kioskikahvilan pitäjälle ostos voi olla elintärkeä. Ainakin, kun sen tekee mahdollisimman moni ketjuasemalla kahvittelun sijaan.
Pienissä, paikallisissa yrityksissä elää yhteisöjen sydän. Tiloja ei ole sisustettu kansainvälisten konseptien mukaan vaan tunnelma on usein aito ja lämminhenkinen, omistajansa näköinen. Hänen, joka on omistautunut asiakkaidensa palvelemiselle vuosia, ehkä vuosikymmeniä. Paikan historia voi juontaa jopa sukupolvien taakse ja ne tarinat, ne kuuluvat usein kahvikupposen hintaan, jos asiakas haluaa niitä kuulla.
Näiden pienten ja paikallisten yritysten tukemisen tärkeys ei vähene, vaikka koko korona katoaisi kuin taikaiskusta koko maailmasta. Pienet ja paikalliset tarvitsevat aina meidän asiakkaiden apua, sillä muuten ne kuihtuvat ennen kuin kuolevat pois.
Kyläkaupat ovat tästä harmillisen osuva esimerkki. Kun itse vielä konttasin vaippapöksynä kultaista 80-lukua, oli Suomessa lähes 3 500 kyläkauppaa. Teini-iän viime metreillä, 2000-luvun alussa, kyläkauppoja oli 750. Kun koettelemusten vuosi 2020 alkoi, oli kyläkauppoja Suomessa vain parisensataa.
Nykyisen kotikyläni raittia kulkiessa voin yhä erottaa kyläkaupan kulahtaneet tarrat rapistuvan rakennuksen ikkunoissa. Täälläkin kyläkauppoja oli aikoinaan kaksin kappalein, nyt lähimpään ruokakauppaan on 20 minuutin ajomatka.
Siksi sydämeni oli kellahtaa kyljelleen, kun muutama päivä sitten törmäsin sosiaalisessa mediassa paikallisia yrityksiä suosittelevaan kommenttiketjuun, josta tämän kolumnin otsikkokin on peräisin – luvan kanssa, tietysti.
Kirjoittaja kertoo isänsä opettaneen koko bussilastilliselle ihmisiä, ettei kyläkaupan ohi koskaan ajeta pysähtymättä ja jotain ostamatta. Isän oppi meni perille, eikä kommentin kirjoittaja ole sen koommin ajanut kyläkaupan ohi.
”Näiden pienten ja paikallisten yritysten tukemisen tärkeys ei vähene, vaikka koko korona katoaisi kuin taikaiskusta koko maailmasta.”
Tätä samaa oppia voimme soveltaa, missä tahansa kuljemme ja lomailemme. Pienikin maksullinen palvelu voi olla yrittäjälle kultaakin kalliimpi ja meille asiakkaille mieltä ja elämää avartava kokemus.
Voisiko patikointiretkestä saada enemmän irti, jos tekisimme retken paikallisen luonto-oppaan kanssa? Löytyisikö omasta kotikaupungista uusi kulmia kiinnostavan teeman sävyttämällä kävelykierroksella tai parin päivän lähilomalla pienessä boutique-hotellissa? Inspiroisiko kokkauskurssi loihtimaan uudenlaisia makuelämyksiä myös kotikeittiössä tai voisiko opastettu tilavierailu huskyfarmilla auttaa ymmärtämään, miksi jokainen koira on omistajalleen kuin perheenjäsen?
Vaikka aikoisitkin viettää syyslomasi sukulaisten mökillä tuttua luontopolkua kiertäen, hae ainakin illallistarpeet ja saunajuomat siitä lähimmästä kyläkaupasta, jos mökkikunnassa sellainen on.
Ole valpas matkailija ja tiedä, mitä maailmalla tapahtuu
Valppaan uutiskirje ilmestyy joka kuun ensimmäinen perjantai.
