ArtikkelitYmpäristö ja ilmasto

Porin Original Sokos Hotel Vaakunassa jokainen viikko on hävikkiviikko – onnistuminen vaatii sitoutumista henkilökunnalta ja asiakkailta

5 minuutin lukuaika

Jokasyksyinen Hävikkiviikko kiinnittää huomiota ruokahävikin määrään ja merkitykseen. Porin Original Sokos Hotel Vaakunassa ruokahävikin vähentämiseen on panostettu jo vuosia. ”Hotelliaamiaiselta opitut käytännöt on helppo viedä mukanaan kotiin”, muistuttaa hotellipäällikkö Riina Kuusijoensuu.

Teksti: Saana Jaakkola
Kansikuva: Unsplash

Ota ruokaa vain sen verran, mitä syöt. Käytä samaa lautasta ja kuppia toisenkin kerran. Suosi kasviksia sekä luomu- ja lähiruokaa.

Näin Porin Original Sokos Hotel Vaakunan aamiaisella on ohjeistettu asiakkaita ympäristötekoihin jo vuodesta 2015. Kipinä ruokahävikin määrän tarkkailuun ja vähentämiseen syttyi, kun hotelli haki erityisesti majoitusalan yrityksille tarkoitettua kansainvälistä Green Key -ympäristösertifikaattia.

– Halusimme selvittää, paljonko hotelliaamiaiselta syntyy ruokahävikkiä ja näyttää konkreettiset tulokset myös asiakkaillemme, hotellipäällikkö Riina Kuusijoensuu muistelee.

Pienillä teoilla lyhyessä ajassa suuriin tuloksiin

Hävikki-idea muotoutui ympäristönäyttelyksi, jossa ruokahävikin määrää havainnollistettiin hotelliasiakkaille muovailuvahasta tehtyjen nakkien ja banaanien avulla. Yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa jäteastioihin päätynyttä hävikkiruokaa punnittiin 16 päivän ajan.

Tulokset yllättivät jopa kokeneen hotellipäällikön.

– Ruokahävikkiä syntyi 116 grammaa ruokailijaa kohden. Käytännössä asiakas voisi napata lautaselleen kaksi aamiaissämpylää, neljä nakkia tai yhden banaanin ja viskata ne suoraan roskiin, Kuusijoensuu laskee.

Hotellipäällikkö Riina Kuusijoensuu, Original Sokos Hotel Vaakuna Pori
Porin Original Sokos Hotel Vaakunan hotellipäällikkö Riina Kuusijoensuu puhuu ruokahävikin vähentämisen puolesta. Kuva: Laura Mäkitalo

Koko mittausjakson aikana jätteisiin päätyi yhteensä 247 kg syömäkelpoista ruokaa. Vuositasolla se tarkoittaa 5 800 kilon ruokamäärää – siis keskimäärin kahdeksan teuraaksi päätyvän lehmän tai 580 jättikurpitsan verran.

Porilaishotellin toimenpiteet ja asiakkaiden osallistaminen ruokahävikin vähentämiseen saivat aikaan vaikuttavia ja välittömiä tuloksia: aamiaisruokailijoiden jättämä biojäte väheni kolmen kuukauden vertailujaksolla lähes 65 prosenttia.

Hävikkiviikko tekee roskiin päätyvän ruoan määrän näkyväksi

Kuluneella viikolla 13.–19. syyskuuta Suomessa on vietetty jälleen valtakunnallista Hävikkiviikkoa. Vuodesta 2013 järjestetyn kampanjan tarkoituksena on nostaa ruoan arvostusta ja kertoa hävikin vähentämisen tärkeydestä.

Luonnonvarakeskuksen mukaan ravitsemuspalveluissa valmistettavasta ruuasta 16 prosenttia päätyy hävikkiin. Tästä suurin osa on tarjoiluhävikkiä eli linjastoille – kuten buffetaamiaiselle – valmistettavaa ruokaa.

Suurin hävikkiruoan lähde Suomessa on kuitenkin kotikeittiöt, joissa roskiin päätyy 107–137 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa joka vuosi. Määrä vastaa noin 33 prosenttia kaikesta Suomessa vuosittain hukattavasta ruoasta.

Porin Original Sokos Hotel Vaakunassa jokainen viikko on hävikkiviikko. Kuusijoensuu uskoo, että matkailutoimijoilla on tärkeä rooli myös kuluttajien valistamisessa.

Original Sokos Hotel Vaakuna Pori hävikkiviikolla

Kuvakaappaus Original Sokos Hotel Vaakuna Porin Facebook-sivulta. Hävikkiviikolla hotelli kannusti suomalaisia vähentämään ruokahävikkiä jakamalla vinkkejä, kuinka ruoantähteistä syntyy uusia herkkuja.

Hotelliaamiaiselta opitut käytännöt on helppo viedä mukanaan kotiin. Pienistä teoista kiittävät sekä lompakko että ympäristö, sillä kolmannes kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta syntyy nimenomaan ruoasta.

Hävikkiviikolla Porin Vaakuna on vienyt hävikin vähentämisen sanomaa myös aamiaissalin ulkopuolelle. Hotelli on esimerkiksi jakanut sosiaalisen median kanavissaan vinkkejä, kuinka edellisen päivän ruoantähteistä voi loihtia uusia herkkuja. Kuivahtaneista leivänkannikoista syntyy herkullisia krutonkeja, croissantit muuntuvat suolaisiksi savulohileiviksi tai mansikkahillolla ja kermavaahdolla täytetyiksi jälkiruoiksi, ja edellisen päivän kananmunista syntyy suussa sulava munavoi karjalanpiirakoiden kyytipojaksi.

Kuusijoensuu toivoo esimerkkien inspiroivan kuluttajien lisäksi myös muita ravintola-alan toimijoita.

– Tärkein askel on sitouttaa työntekijät ruokahävikin vähentämiseen ja asiakkaiden opastamiseen. Meillä henkilökunta on todella omistautunut asialle: keittiössä panostetaan leikkuujätteen minimointiin, ja uusia ideoita ruoantähteiden hyödyntämiseksi syntyy jatkuvasti, Kuusijoensuu iloitsee.

Asiakasryhmissä on eroja – huolestuttavana ilmiönä somettavat nuoret

Kuusijoensuu vetoaa asiakkaisiin, jotka ovat viime kädessä ratkaisevassa roolissa ravintolapalvelujen ruokahävikin vähentämisessä. Vaikka pandemia-aikana kansainvälisten matkailijoiden osuus on ollut pieni, ovat asiakasryhmien väliset erot selvästi havaittavissa.

– Liikematkailijat ja kansainväliset matkailijat vaikuttavan olevan tiedostavimpia. He ottavat ruokaa sen verran, mitä syövät, ja jättävät jälkeensä vain tyhjät lautaset, Kuusijoensuu sanoo.

Myös urheilujoukkueet näyttävät hänen mukaansa erinomaista esimerkkiä muille asiakkaille.

– On hyvä muistaa, että aamiaisbuffetissa lautasta ei tarvitse lastata täyteen ensimmäisellä kerralla. Ruokaa saa hakea aina lisää, jos jää nälkä.

”Aamupala ilman puhelinta on ihan kokeiltava juttu.”

– Riina Kuusijoensuu, hotellipäällikkö

Hotelliaamiaisella suurimpia hävikkiruoan tuottajia ovat Kuusijoensuun mukaan lapsiperheet. Äidit kantavat pienille lapsilleen täpötäysiä aamiaislautasia, joilta lapsi nappaa suuhunsa nakin tai kaksi. Loput ruoasta jää jäteastian riesaksi.

Huolestuttavin nykypäivän hävikkiruokailmiö liittyy sosiaaliseen mediaan. Aamiaispöytään kannetaan kulho, kuppi ja ruokalautanen poikineen Instagramiin kuvattavaksi, mutta itse ruoka jää syömättä.

– Lapsille opetetaan pienestä pitäen, että ruualla ei saa leikkiä. Kehottaisin opettelemaan somemaailmassakin tämän, Kuusijoensuu sanoo.

– Aamupala ilman puhelinta on ihan kokeiltava juttu. Keskittykää hetkeen, ei kuviin. Ja syökää lautanen tyhjäksi.

Ota talteen vinkit ruokahävikin vähentämiseen ravintola- ja kotikeittiössä:

Hedelmät ja marjat muuntautuvat maukkaiksi smoothieiksi, hilloiksi ja soseiksi ja tuovat pirteyttä perinteiseen aamupuuroon. Tummuvista banaaneista syntyy banaanileipä, banaanikakku tai banaanilettutaikina, ja uunissa pehmeiksi paahdetut omenat toimivat itse tehdyn granolan pohjana. Pakasta vanhenemisvaarassa olevat hedelmät ja marjat joko paloina tai soseena sopivina annoksina, jolloin ne on helppo käyttää tarpeen tullen.

Kasvikset ja juurekset sopivat pilkottuina tuhtiin munakkaaseen tai sosekeittoihin. Paahdetut ja marinoidut uunijuurekset ovat herkullinen ja helppo lisuke, ja keitetyistä perunoista syntyy seuraavana päivänä paistinperunoita tai maukas perunasalaatti. Nahistumassa olevia juureksia voi piristää liottamalla niitä hetken aikaa kylmässä vedessä. Kuutioidut juurekset voi pakastaa sopivina annoksina keittoja, kastikkeita ja pataruokia varten.

Kananmunat, kaurapuuro ja leipä muuntautuvat moneksi. Keitetyistä kananmunista syntyy hetkessä herkullinen munavoi tai paholaisen munia (deviled eggs) suolaiseen välipalapöytään. Kaurapuurosta saa uutta potkua leipätaikinaan, ja kuivahtaneen leivän voi jauhaa korppujauhoiksi tai paahtaa pannulla ja nauttia hillon ja kermavaahdon kera. Kokeile myös artikkelissa mainittuja leipäkrutonkeja. Kuivumaan jätetty ruisleipä muuttuu parissa päiväksi rouskuvaksi ruisnäkkäriksi, joka säilyy pitkään.

Maidon, kerman, jugurtin ja juuston jämät voi hyödyntää keitoissa, kastikkeissa ja uuniruoissa. Maustamaton jugurtti maistuu smoothieissa ja taipuu myös tsatsikiin sekä dippi- ja salaatinkastikkeisiin.

Lihatuotteet saavat lisää ikää kypsentämällä ja pakastamalla. Edellispäivän aterian jämät maistuvat pilkottuna munakkaassa, suolaisessa piirakassa, tortillaan käärittynä, lämpimissä voileivissä tai pitsan täytteinä.

Pidennä ruoan säilyvyyttä tutustumalla raaka-aineen ominaisuuksiin. Runsaasti etyleeniä erittävät kasvikset ja hedelmät – kuten tomaatti, banaani, omena ja avokado – nopeuttavat etyleenille herkkien kasvien kypsymistä. Näitä ovat muun muassa salaatit, kurkku, porkkana, peruna ja kesäkurpitsa. Tutustu myös keittiön kultaisiin kikkoihin: halkaistu avokado säilyy paremmin, kun jättää kiven paikoilleen ja valelee leikkuupinnan sitruunamehulla. Kaupan ruukkuyrtit voi istuttaa isompiin astioihin ikkunalaudalle, ja saat nauttia tuoreista yrteistä ympäri vuoden. Kananmuna säilyy jääkaapissa pitkälle päiväyksen jälkeen. Jos kananmunan tuoreus epäilyttää, sen voi varmistaa näppärällä vesilasitestillä.

Järjestä jääkaappisi sisältö päiväysten mukaan tai kerää vanhentumassa olevat tuotteet omalle hyllylleen. Näin varmistat, etteivät käyttökelpoiset raaka-aineet unohdu vanhenemaan tuoreempien taakse.

Kompostoi ruoantähteet, jos sinulla on siihen mahdollisuus. Näin hävikkiruoka saa uuden elämän kasvualustana omassa puutarhassa.

Vinkkien lähteet: Original Sokos Hotel Vaakuna, Hävikkiviikko, MTV Uutiset, Meillä kotona, Kodin Kuvalehti

Joko huomasit nämä valppaat artikkelit?

Keskustele aiheesta täällä. Kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *