Kuluvan kesän rantojensiivoustapahtumat huipentuvat Itämeripäivään 26. elokuuta 2021. Talkoot kannustavat suomalaisia nauttimaan loppukesästä merellisissä maisemissa ja puhdistamaan samalla Itämeren roskaisimmiksi luokiteltuja rantojamme niin maalta kuin mereltä.
Teksti: Saana Jaakkola
Kuvat: Kati Pankan kotialbumi
Viime kesänä helsinkiläinen Kati Pankka törmäsi vesiurheilukeskus Laguunin mainokseen, joka kiinnitti välittömästi vesiurheilua rakastavan naisen huomion. Laguunista saisi kajakin käyttöönsä ilmaiseksi, kunhan meloja sitoutuisi keräämään roskia Itämerestä parin tunnin melontaretkensä aikana.
Mahdollisuutta ei tarvinnut harkita kahdesti.
– Melonnan ja roskien keräämisen yhdistäminen oli minulle ihan uusi juttu, mutta ajatus kuulosti täydelliseltä. Pääsisin vesille maksutta, ja saisin tehtyä samalla hyvää, Pankka sanoo.
Espoossa ja Helsingissä toimivan vesiurheilukeskus Laguunin viime vuonna käynnistämä Itämeri Plogging -roskienkeruukampanja on kasvattanut suosiotaan tänä kesänä. Roskien keräämiseen suunniteltu kaksikkokajakki varataan etukäteen verkossa toimivasta varausjärjestelmästä. Pääkaupunkiseudun lisäksi siivouskajakkeja voi varata käyttöönsä Turussa, Porissa, Vaasassa ja Oulussa.
Rantojen siivous auttaa ymmärtämään Itämeren tilaa
Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Ympäristön muutoksille herkkä Itämeri kärsii erityisesti rehevöitymisestä, mistä kertovat muun muassa runsaat leväkukinnat. Roskaantuminen on koko ajan kasvava ongelma, ja Suomen rannat ovatkin saaneet kyseenalaisen maineen Itämeren roskaisimpina.
Suomalaisia pyritään herättelemään Itämeren nykytilaan ja erityisesti rantojemme roskaisuuteen erilaisten talkootapahtumien kautta. Toista vuotta käynnissä oleva Itämeri Plogging -kampanja mahdollistaa roskien keruun mereltä käsin. Erilaisia rantojensiivoustapahtumia järjestävät myös muun muassa kansalaisjärjestö Nordic Ocean Watch, Pidä Saaristo Siistinä ry, John Nurmisen Säätiö sekä Helsingin kaupungin luotsaama SATAKOLKYT-hanke.
Siivouskajakin lainaaminen innosti Pankkaa osallistumaan myös muihin talkootapahtumiin. Nyt kokemusta rantojen ja vesialueiden siivouksesta on kertynyt neljästä eri tapahtumasta niin SUP-laudalta kuin rannalta käsin.
Iloisen elämän merkit ovat surullinen näky
Itämeri Plogging -kampanjan avokajakessa on paikat kahdelle melojalle sekä suurelle roskaämpärille, johon roskia poimitaan joko hanskat kädessä suoraan vedestä tai roskapihtien avulla. Nordic Ocean Watchin järjestämässä Tavaha Thursday -talkootapahtumassa Pankka siisti Töölönlahtea SUP-lautaillen.
Siivouskajakit sopivat myös aloittelijoille, mutta roskien noukkiminen pihdeillä merestä roskapussiin SUP-laudalla seisten onkin jo haastavampaa ja vaatii jonkin verran lautailukokemusta tai vähintään hyvää tasapainoa.
– Kajakilla pääsi helposti liikkumaan tuulisellakin kelillä. Ehkä juuri tuulen vuoksi merellä ajelehtivia roskia ei juurikaan löytynyt, mutta tilanne muuttui heti, kun lähestyimme rantaa, Pankka kertoo.
Rantaan noustessa iloisen kesänvieton merkit tulivat nopeasti näkyviksi. Yhdessä puolisonsa kanssa roskienkeruuretkelle lähteneen Pankan saaliiksi kertyi erityisesti pulloja, pullonkorkkeja, eväiden kääreitä, karkkien roskia, kosteuspyyhkeitä ja tupakantumppeja.
– Erityisesti tupakantumpit ovat harmillisen tyypillinen näky rantojen läheisyydessä. Ihmiset ehkä yhä kuvittelevat, että paperilta näyttävät tumpit maatuvat täysin ajan saatossa, mutta niin ei valitettavasti ole. Moni ei varmaan arvaakaan, kuinka haitallisia mikromuoveja ja kemikaaleja sisältävät pienet tumpit todellisuudessa ovat luonnolle. Toivoisin, että tämä tieto leviäisi laajemmalle, Pankka harmittelee.
Rannoilta roskat ajautuvat lopulta mereen, elleivät ne ennen sitä päädy eläinten kiusaksi. Tätäkin roskaamisen seurausta purjehdusta harrastava Pankka on joutunut todistamaan lähietäisyydeltä.
– Kotisatamassamme on lokki, jonka jalkaan on kietoutunut muovinaru. Lokin näkeminen antaa joka kerta tärkeän muistutuksen siitä, mitä roskaaminen saa aikaan.
Konkreettisia tekoja ärsyyntymisen sijaan
Itämeri Plogging -kampanjasivulta löytyvän laskurin mukaan osallistujat ovat keränneet kuluneen kesän aikana Suomen rannoilta lähes 1 600 kiloa roskajätettä (tilanne 12.8.2021). Mistä roskat Itämereen pääsevät – ja mistä ne muodostuvat?
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämän Itämeri.fi-sivuston mukaan Suomen meriroskista 80 prosenttia tulee suoraan maalta: teollisuudesta, rakennustyömailta ja ihmisten arkisesta käyttäytymisestä. Maahan heitetyt tai jäteastioista pudonneet roskat päätyvät mereen esimerkiksi tuulen ja hulevesien mukana.
Ihmisten maahan heittämiä roskia joutuu Itämereen myös lumenkaadon seurauksena. Helsingin Sanomat kirjoitti tammikuussa julkaistussa artikkelissaan (maksumuurin takana), kuinka normaalilumisena talvena Helsingissä kipataan mereen useita tuhansia kiloja roskaa.
Valtaosa Suomen merialueiden roskasta on muovia eri muodoissaan. Muovia sisältää myös kaupunkirantojemme yleisin roska, tupakantumppi. Itämeri.fi-sivusto kertoo, että muovijäte tappaa maailmanlaajuisesti jopa miljoona merilintua ja satatuhatta merinisäkästä joka vuosi.
Jokainen maasta tai vedestä noukittu roska on palvelus lähiluonnolle ja sen asukkaille. Sen myös Pankka on rantojensiivoustalkoissa oppinut.
– Tuntuu tärkeältä, että voin tehdä jotain Itämeren hyväksi sen sijaan, että vain harmistun ja ärsyynnyn roskaavien ihmisten ajattelemattomuudesta.
Yhdessä tai omatoimisesti – Itämeripäivä rohkaisee toimimaan Itämeren hyväksi
Itämeri Plogging -kampanja huipentuu Itämeripäivään torstaina 26. elokuuta. Silloin ranta-alueiden siivoukseen valjastetaan niin monta kajakkia ja venettä kuin mahdollista.
John Nurmisen Säätiön käynnistämä teemapäivä juhlistaa Itämerta ja kannustaa suomalaisia tekemään konkreettisia tekoja Itämeren hyväksi. Päivän aikana on mahdollista osallistua yhteisiin rantojensiivoustalkoisiin eri kaupungeissa, mutta Itämerta voi puhdistaa myös omatoimisesti esimerkiksi omalta kesämökiltä tai lempirannalta käsin.
Myös Pankka rohkaisee ottamaan osaa Itämeri-talkoisiin.
– Rantojensiivoustapahtumat ovat erinomainen kombo kaikkea hyvän mielen toimintaa: tapahtumissa saa liikuntaa, nauttia upeista maisemista ja vielä tehdä yleishyödyllistä hyvää. Lopputuloksena on tosi hyvä fiilis.
Pankka uskoo, että joukolla ja erityisesti esimerkin näyttämisellä on vaikutusta.
– On kiva ajatus, että pienilläkin teoilla pystyy vaikuttamaan kokonaisuuteen. Lisäksi olen huomannut, että suppailu Töölönlahdella roskapihdit kädessä herättää ihmisten huomion. Toivottavasti yhä useampi havahtuu siihen, että roskaamisen sijaan roskia voi myös kerätä.
Suojele Itämerta siivoamalla – löydä lähimmät siivoustalkoot tai järjestä oma talkootapahtuma:
Itämeri Plogging -siivouskajakit ovat varattavissa kesän 2021 ajan kahdeksasta eri toimipisteestä Espoossa, Helsingissä, Turussa, Porissa, Vaasassa ja Oulussa. Varaa omasi osoitteesta itameri.johku.com.
Kansalaisjärjestö Nordic Ocean Watch ilmoittaa Tavaha Thursday -siivoustapahtumista Facebook-sivuillaan.
Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisti Biitsi -sivustolla kuka tahansa voi järjestää oman rantojensiivoustapahtuman. Selaa siivoustalkoita tai järjestä omasi osoitteessa siistibiitsi.fi.
SATAKOLKYT on Helsingin kaupungin sekä neljän helsinkiläisjärjestön järjestämä kampanja, jonka tavoitteena on innostaa liikkumaan Helsingin rannoilla ja siistiä samalla 130 kilometriä Itämeren rantaviivaa. Varaa oma rantakaistaleesi ja osallistu talkoisiin osoitteessa satakolkyt.fi.
Sukeltaen Itämeri puhtaaksi – Wärtsilä Project Aware 2021 on Sukeltajaliiton ja Wärtsilän järjestämä jokavuotinen sukellustapahtuma, joka innostaa sukeltajia siistimään merenpohjaa mitä erikoisimmista roskista. Tutustu 28. elokuuta 2021 järjestettävään tapahtumaan osoitteessa sukeltaja.fi.
Itämeripäivänä 26. elokuuta 2021 voit osallistua erilaisiin Itämeri-teemaisiin tapahtumiin, näyttelyihin ja siivoustalkoisiin useissa Suomen kaupungeissa. Löydät kaikki päivän tapahtumat osoitteesta itameripaiva.fi.
